Rantamaja – Saarijärven rannalla jalalla koreasti

Kauhavan Kortesjärven Rantamaja sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, kangasmetsän siimeksessä Saarijärven rannalla. Rantamajalla tanssikärpäsen puraisemalle on tarjolla lääkettä kesäisinä tiistai-iltoina lavatanssien muodossa. Ensimmäiset tanssit lavalla on pyörähdelty 1955 ja tänä kesänä parketille ehtii vielä kahtena tiistaina.

Rantamajan pihamaalla voi ihastella Saarijärveä.

Rantamajalla riittää toimintaa

Isomäen maamiesseuran omistamalla Rantamajalla pääsee kokemaan palan elävää suomalaista kulttuuriperintöä, kun sen parketilla pyörähdellään niin ikivihreiden kuin uudempienkin sävelmien tahdissa. Tanssien järjestäjänä toimii Huvipirtti Oy. Rantamaja on tunnettu kauniin sijaintinsa lisäksi hyvästä tanssilattiasta. Muutamia vuosia sitten Leader-ryhmä Aisapari myönsi tukea Isomäen maamiesseuralle paikan kunnostamiseen.

– Muun muassa laajennettiin ravintola- ja terassipuolta, täsmentää Isomäen maamiesseuran puheenjohtaja Markku Mäkelä.

Tanssien lisäksi Rantamajalla järjestetään joka kesä kaikille maksuton lastentapahtuma Isomäen maamiesseuran, Kauhavan kaupungin, MTK Kortesjärven, MLL Kortesjärven, Markkipartion, Kauhavan kulttuuripalveluiden, Kauhavan kirjaston, Härmänmaan 4H:n ja Kauhavan seurakunnan yhteistyönä.

– Lapsille on erilaisia tapahtumapisteitä ja näytteillä on mm. maamiesseuran puolesta eläimiä ja koneita. Tänä kesänä tapahtuma kokosi hyvin väkeä. Meillä oli arvonta, johon palautettiin 250 lipuketta, selvittää Mäkelä.

Rantamajalla riittää vilskettä, kun paikkaa vuokrataan myös juhlien ja muiden tilaisuuksien pitopaikaksi. Isomäen maamiesseura huolehtii kiinteistöstä ja sen ympäristöstä ympärivuotisesti.

Rantamajalla järjestetään sekä tansseja että juhlia.

Rantamajan tanssilattialla pyörähdellään lavatanssien merkeissä vielä kahdesti tänä kesänä.

Uusi kylätalo

Leader-ryhmä Aisapari on myöntänyt Isomäen maamiesseuralle rahoitusta myös toiseen projektiin, kylätalon korjaukseen.

–  Kylätalo oli vanha kauppa. Se alkoi olla epäkäytännöllinen ja rakennus olisi vaatinut kovan remontin. Viisainta oli purkaa vanhan kaupan lämminosa ja tehdä uusi rakennus vanhalle kivijalalle, kertoo Mäkelä.

Uusi kylätalo rakennettiin talkoovoimin ja mukana rakentamassa oli myös loma-asukkaita järven rannalta.

–  Väki oli ihailtavan aktiivisesti mukana. Joukossa oli eri alojen ammattilaisia, joten osaamista oli ja rakennustyöt sujuivat hyvin.

Nyt uusi kylätalo tarjoaa hyvät puitteet järjestöjen kokoontumisille tai vaikkapa juhlille.

Isomäen maamiesseuran puheenjohtaja Markku Mäkelä on iloinen uudesta kylätalosta, johon Leader-ryhmä Aisapari myönsi rahoitusta.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kesäteatteri – eri-ikäisten mukavaa tekemistä yhdessä

Tunti esityksen alkuun. Makkaran tuoksu leijailee teatteriin saapuvan nenään. Buffettia vielä viimeistellään. Näyttämöllä rekvisiitta on valmiina ja pukutiloista kuuluu vuorotellen naurua ja puhetta. Tohnin Touhuteatterilla Töysän Ritolassa, paikallisille tutummin Vetolassa, kaikki alkaa olla valmista illan esitystä varten.

Tohnin Touhuteatterin tämän kesän näytelmä on Markku Hyvösen kirjoittama ja Janne Vuorelan ohjaama komedia Evakko.

Tänä kesänä mukana on 12 esiintyjää, mutta heidän lisäkseen lavan takana hommia paiskivat mm. ohjaaja, kuiskaaja, liikenteenohjaajat ja kahvion pyörittäjät. Esiintyjistä useimmat ovat olleet mukana monena kesänä, mutta mikä saa lähtemään kesäteatteriin mukaan kerta toisensa jälkeen?

–  Monta motiivia olla mukana. Tässä ryhmässä on mukavaa ja toki kyläseurallekin on kiva järjestää toimintaa, sanoo Tohnin Touhuteatterin näyttelijä ja Tohnin kyläseuran jäsen Aila Mursula.

–  Tämä on hauskaa. Teatteriporukasta on muodostunut vähän kuin toinen perhe, mainitsee Rauni Akonniemi.

–  Sosiaalinen kanssakäyminen on puolet asiasta esityksien ja harjoittelun rinnalla, lisää Liisa Levelä-Pohjola.

Huumoria ja asiaa

Tohnin Touhuteatterin näytelmäksi on valikoitunut tänä vuonna Markku Hyvösen kirjoittama komedia Evakko, jonka on ohjannut Janne Vuorela. Näytelmän harjoitukset ovat alkaneet jo syksyllä.

– Kaikki alkaa siitä, että näyttelijäporukka on kasassa ja sen jälkeen aloitetaan näytelmien lukeminen, kertoo Mursula.

–  Siitä ollaan pidetty kiinni, että jouluksi näytelmä pitää olla valittuna, sanoo Tuija Kiiltomäki.

– Sellainen näytelmä valitaan, joka tuntuu porukalle sopivalta ja hyvältä, toteaa Olli Kukkola.

Tohnin Touhuteatterissa näytelmän kriteereinä ovat humoristisuus ja se, että näytelmässä on myös asiaa.

–  Evakko on tämän ajan henkeen sopiva ja osuva näytelmä, josta ei myöskään huumoria puutu, kertoo Kiiltomäki.

Näyttelijöinä ovat Rauni Akonniemi, Tapani Ala-Mutka, Sanni Hietaniemi, Helga Jämsä, Tuija Kiiltomäki, Jere Kiilunen, Mauno Kukkola, Olli Kukkola, Heikki-Pekka Levelä, Liisa Levelä-Pohjola, Aila Mursula ja Jaana Rasi.

Yhteen hiileen puhaltamista ja itsensä toteuttamista

Kesäteatteriharrastus kokoaa kylän väkeä yhteen. Ikähaitari on laaja, 17-vuotiaasta 75-vuotiaaseen. Kysyttäessä näyttelijöiltä, mikä kesäteatterin tekemisessä on parasta, vastauksiksi huikataan:

–  Yhdessä tekeminen.

– Päänuppi virkistyy.

– Saa toteuttaa itseään.

Nyt esityksen alkuun on enää puolisen tuntia ja puheensorina käy vilkkaana. Esiintyjät vaikuttavat rennoilta. Jännittääkö lavalle astuminen?

– Joskus jännittää, joskus ei, toteaa Kiiltomäki.

–  Hyvä tietenkin olisi, jos hiukan jännittäisi. Silloin on skarpimpi, sanoo Levelä-Pohjola.

Esiintyjät saavat tsemppausta yleisöltä.

– Jos on oikein nauravainen yleisö niin, siitä saa virtaa sateisellakin säällä, sanoo Mursula.

Suomen kesä voi olla arvaamaton, mutta tänä kesänä sadesää ei ole ollut teatterintekijöiden harmina. Keli on ollut varsin suosiollinen kesäteatterille.

Tohnin Touhuteatteri sijaitsee kauniilla paikalla. Tohnin kyläseura pyörittää kesäteatteria ja on saanut aikoinaan Leader-ryhmä Kuudestaan ry:ltä tukea Vetolan ostoon.  Paikkaan lukeutuu pieni, entinen Töysän Vedon ”maja”, rantasauna lammen rannassa ja isopihapiiri, jossa Tohnin Touhuteatterin esitykset ovat. Tohnin kyläseura käyttää Vetolan ”majaa” kokoontumistilana kyläseuran tapahtumiin. Tohnin kyläseura sai Kuudestaan ry:n viime syksyisestä teemahankkeesta Leader-tukea, jonka myötä Vetolaan ja rantasaunaan tehdään pientä remonttia.

Tohnin Touhuteatteri juhlistaa tänä kesänä 10-vuotista taivaltaan.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kesäteatteri kokoaa väkeä yhteen kylältä ja vähän kauempaakin

Aisamäen kesäteatteri sijaitsee kauniilla paikalla. Katsomosta voi ihastella taustalla kimmeltävää järveä esityksen ohella. Peräseinäjoen harrastajateatteriyhdistys Pennihäät ry on tehnyt kesäteatteria alueella vuodesta 2005. Silloin valmistui kesäteatterin kulissit ja yli 400-paikkainen katsomo. Hieman myöhemmin katsomo sai vielä katoksen. Nämä puitteet rakennettiin Liiverin tukemana, investointituella. Kesäteatterin rakentamiseen harrastajateatteriyhdistykseltä kului valtavasti kökkätunteja.

Aisamäen kesäteatteri sijaitsee upealla paikalla Peräseinäjoella.

Katsomoon kerääntyy väkeä kylältä ja vähän kauempaakin. Vuosittain kesäteatterista käy nauttimassa suunnilleen 3000 katsojaa.

– Alueen matkailun kannalta kesäteatteri on tärkeä. Yleisöä tulee Etelä- ja Keski-Suomesta saakka, toteavat Peräseinäjoen Pennihäät ry:n puheenjohtaja Sari Rintala ja sihteeri Katja Virkki.

Kesäteatterin pyörittämiseen tarvitaan kökkävoimaa, mutta väestä yhdistyksessä ei ole ollut milloinkaan pulaa.

– Aina on ollut innokkaita vapaaehtoisia niin lavalle kuin sen ulkopuolisiinkin hommiin, kuten järjestyksenvalvojiksi ja myyjiksi kahvioon. Monet kyselevät, saako tulla mukaan, kertoo Rintala.

Vahva yhteishenki

Yhdistys on perustettu vuonna 1999 ja osa silloisista jäsenistä on mukana edelleen. Myös uusia kasvoja tulee mukaan joka vuosi.

– Yhteisöllisyys. Meillä on aina ollut vahva yhteishenki. Se on varmasti myös voima, joka on pitänyt väkeä mukana yhdistyksen alkuajoista tähän päivään asti, Rintala toteaa.

Nuoret ovat myös aktiivisesti mukana Peräseinäjoen kesäteatteritoiminnassa.

– Rikkaus on siinä, että tämä kokoaa yhteen eri-ikäistä väkeä. Meillä nuorin on ollut 5-vuotias ja vanhin 70 vuotta.

Kuin toinen koti

Tämän kesän näytelmä on Antti Tuurin kirjoittama ja Sari Viitasaaren ohjaama Pohjanmaa, jonka viimeinen esitys on lauantaina 14.7. Näytelmän harjoitukset aloitettiin jo tammikuun loppupuolella. Teatterilaisia ei paina esityskausi eikä sitä edeltänyt pitkä harjoitusrupeama.

– Tänne on aina mukava tulla. Tämä on kuin toinen koti ja samalla myös pieni irtiotto arjesta, toteavat Rintala ja Virkki.

Teatteritoiminnan yhteisöllisyyttä kuvastaa myös se, että ennen esityksiä pidetään alkurinki. Siihen kokoontuu niin esiintyjät kuin muukin kesäteatterin väki.

– Ringissä keskitytään tulevaan esitykseen yhdessä ja tsempataan toinen toisiamme. Täällä teatterilla unohtaa arkisen elämän, sanoo Rintala.

Kesäteatterissa käy vuosittain noin 3000 katsojaa ja se on alueen matkailun kannalta merkittävä tekijä.

Tämän kesän näytelmä on Pohjanmaa. Innokasta väkeä riittää niin lavalle kuin muihinkin hommiin, kuten järjestyksenvalvojiksi ja myyjiksi kahvioon.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Etelä-Pohjanmaa on pullollaan kesätapahtumia

Kesä tuo tullessaan lukuisia tapahtumia. Leader-ryhmille on tärkeää, että tekemistä ja tapahtumaa löytyy läheltä. Siksi osa Leader-rahoituksesta käytetään  yhdistysten ylläpitämien kokoontumistilojen investointeihin tai tapahtumahankkeisiin.

Kesätapahtumat 2018 -listaan on koottu maakunnan menovinkkejä, joita Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat tukeneet.

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Avoimet Kylät 9.6.2018

Kylät ympäri Suomen kutsuvat vierailijoita kesäkuun toisena lauantaina, 9.6.2018.  Tapahtumassa mukana olevat kylät löytyvät Avoimet Kylät -tapahtuman nettisivuilta, johon pääset täältä Avoimet Kylät

Etelä-Pohjanmaalta mukana on ainakin 18 kylää, joissa järjestetään 19 tapahtumaa.

Etelä-Pohjanmaan kylät ja tapahtumat

Voltti, Kauhava:

Tapahtuma: Riuhnaasut: pihamyyntiä ( ei pöytämaksua), kahvia, lättyjä, taimimyyntiä, kirpputoria ja pelimannimusiikkia yms.

Paikka: Härmä-Seuran kotiseututalo

Ruotsala, Kauhava:

Tapahtuma: Ojutjärven uimarannan kevätsiivous

Paikka: Ojutjärvi

Kauhavan Alakylä kyläyhdistys ry., Kauhava:

Tapahtuma: Villalankojen värjäyskurssi luonnonmateriaaleilla. Halutessasi voit tuoda ostospussillisen samaa kasvia, niin kokeillaan, mitä värejä saa kävyistä, nokkosesta, balsamista, lupiinista, kanervasta jne. Villalankamaksu. Tervetuloa kokeilemaan lankojen värjäystä!

Paikka: Kauhavan Alakylän kyläyhdistyksen grillikatos

Könni, Ilmajoki:

Tapahtuma: Kirpputoritapahtuma. Myyntipaikkoja sisällä ja ulkona peräkonttikirppistyyliin. Myyntipaikka kyläseuran jäsenille ilmainen, muille 5€. Kylätalolla myös Harjunmäen-Kiikerin Maaseutunaisten pop up -kahvila sekä kyläseuran nuorisojaoston järjestämää ohjelmaa perheen pienimmille.

Paikka: Könnin kylätalo

Kihniänkylä, Seinäjoki:

Tapahtuma: Kyläpäivä. Monipuolista ohjelmaa lapsille, kuten temppurata, legoilua, haliberni Bella ja lukukoira Elli, Peräseinäjoen monipalvelukirjaston satutuokio ja paikalla myös kaupungin nuorisobussi. Lisäksi käsityönäyttely, saappaanheittokilpailu, musiikkia, jäätelöä ja kahvio. Luova lava lapsille -sirkusleirin päätöstilaisuus ja esitys Hetki taiteilijalle klo 11.

Paikka: Kihniänkylän nuorisoseurantalo Sampola

Hanhikoski, Seinäjoki:

Tapahtuma: Lasten maatalousnäyttelyt. Nähtävillä koneita ja eläimiä sekä monenlaisia puuhapisteitä lapsille. Taskurahaa mukaan buffetostoksia ja talutusratsastusta varten. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Paikka: Hanhikosken pesäpallokenttä

Ylistaron kirkonkylä, Seinäjoki:

Tapahtuma: Patikka- ja luontoretki Kaukolannevan laavulle. Matkalla ja perillä on luontoaiheista tietoa ja kilpailukysymyksiä. Reitin pituus on noin 3,5 km ja laavu sijaitsee reitin puolessa välissä. Makkaranpaistoa.

Paikka: Kaukolannevan laavu

Tapahtuma: Rinta-Kaukolan kotimuseopäivä. Tutustu historialliseen taloon ja talonpoikaisesineistöön eri aikakausilta. Esillä iso koulukirjakokoelma.

Paikka: Rinta-Kaukolan talo

Lapuan Haapakoski, Lapua:

Tapahtuma: Tervetuloa nuorisoseuralle! Lapsille askartelua, ohjattua leikkiä sisällä ja jos sää sallii niin, ulkona. Nuorisoseuran leikekirjat ja valokuvat katseltavina. Kioskissa kahvia ym. myytävänä. Tule tapaamaan muita kyläläisiä iltapäiväkahvin merkeissä.

Paikka: Lapuan Haapakosken nuorisoseura

Kerttuankylä, Evijärvi:

Tapahtuma: Väinöntalon Museolla suosittu pihakirppis klo 10 – 16. Useampi myyjä paikalla. Muorin Puodista löydät lähialueiden taitavien käsityöläisten kauniita ja yksilöllisiä käsityötuotteita sekä tietenkin Laitilan vanhanajan limonaatia, Granholmsin herkullisia fudgeja ja marmelaadeja sekä vanhanajan nekkuja ja paljon muuta mukavaa. Kahviosta jäätelöä, kahvia ja pullaa.

Paikka: Väinöntalon Museo

Kauhajärven Töpinä ry, Lapua:

Tapahtuma:
Valokuvasuunnistus – valokuvasuunnistuksen alkupiste on Rantapuistossa, josta tiedot suunnistukseen saa lettukahvilan aikana. Suunnistuksen tarkoituksena on liikuttaa kaikenikäisiä ympäri järveä, kävellen, pyöräillen ym. liikkuen.

Paikka: Rantapuisto Kauhajärvi

Tainus, Kurikka:

Tapahtuma: Kello 11, kotikirppikset, viitoitettuna kiinteistöillä. Peräkonttikirppis kyläyhdistyksen ladolla kello 12 -17. Ladolla myös kesäkahvio 12 -17  ja huutokauppa kello 13.
Ja kaiken kruunaa kesän ensimmäiset tanssit ladolla kello 20 – 01
Musiikista vastaa Trio Pihlajamäki, sisäänpääsy tansseihin 10 euroa. Kesäkahvila jatkaa illalla, hyvät arpapalkinnot ja makkaraakin paistetaan suolaisen nälkään.
Pukkilan lankakauppa myöskin avoinna klo 10.00 – 15.00

Paikka: Koko kylä ja yhdistyksen lato

Hakojärvi, Alavus (Töysä):

Tapahtuma: Hakojärven kylätalon kesäkahvilan viralliset avajaiset klo 12.00.

Paikka: Hakojärven kylätalon pihapiiri

Sydänmaa, Alavus:

Tapahtuma: Ideointia Mökkiseuran toiminnan kehittämiseksi nuotiopiirissä. Tarjolla makkaraa ja mehua.

Paikka: Mökkiseuran toimintakenttä

Sampsalampi, Alavus:

Tapahtuma: Siikinniemen uudistetun rantalavan Kesän avajaistanssit, joissa esiintyy Tarja Lunnas & Rosso.

Paikka: Siikinniemen rantalava

Salmi, Kuortane:

Tapahtuma: Kesänäyttely USVA galleriassa. Galleriassa myös Salmen Kyläseuran infopiste ja mehutarjoilu.

Paikka: USVA galleria

Mäenpää, Kauhava:

Tapahtuma: Tule kahville Mäenpään kylätalolle lauantaina 9.6. klo 12 – 15 tutustumaan taloon ja kyläseuran toimintaan tai kertomaan toiveita meille. Poikkea juomaan kuppi kuumaa!

Paikka: Mäenpään kylätalo

Lappajärven Länsirannan kyläyhdistys (Karvala), Lappajärvi:

Tapahtuma: Länsirannan laavun patikka

Paikka: Länsirannan kyläyhdistyksen laavu

Luopa, Kurikka:

Tapahtuma: Luovan kyläpäivät. Esillä kylän harrasteajoneuvoja, pomppulinna, Kurikan palokunta.Grillistä makkaraa ja kahviosta kahvia, pullaa, karkkeja ja leipiä ym.
Kylän yrityksiä tapahtumassa mukana.
Illalla vietetään leppoisaa karaokeiltaa, johon kaikki tervetulleita, sisäänpääsymaksu.

Paikka: Luovan nuorisoseura

 

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Mistä aineksista tulevaisuuden kylä rakentuu?

”Tulevaisuuden kylälle vie hyvä tie, tienvarsimaisema on kaunis ja hoidettu”, ”Pyörätiet oltava”, ”Kuljetuspalvelut”, ”Lääkäripalvelut lähemmäksi”, ”Lasten- ja vanhustenhoito”, ”Kylätalon ylläpitoa kaikenikäisille”, ”Kylän palvelupäiviä säännöllisesti”, ”Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia”, ”Senioritoimintaa”, ”Lapsiperheille tapahtumia”.

Tällaisia asioita kylillä asuvat tahtovat. Se selvisi keväällä Etelä-Pohjanmaalla järjestetyllä Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -seminaarikierroksella. Avoimet tilaisuudet pidettiin Ilmajoella, Kauhajoella, Kauhavalla ja Alavudella. Kaikkineen seminaarit kokosivat yli 200 osallistujaa kuuntelemaan ja keskustelemaan maakunnan sekä sen kylien tulevaisuudesta.

Seminaareissa alueiden asukkaat keskustelivat mm. soten ja digitalisaation mahdollisuuksista ja uhista.

Tilaisuuksissa alustajina olivat professori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kaisu Kumpulainen, joka on myös Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja.

Sote- ja maakuntauudistus luo mahdollisuuksia maaseudulle

Sote- ja maakuntauudistus on jo porteilla ja tuo mukanaan mahdollisuuksia maaseudulle. Vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnalle. Tätä valotettiin Vihisen alustuksessa.

– Tuottamisvastuuta voi siirtää muillekin, joten myös kylät tai esimerkiksi yhdistykset ja yritykset voivat tarjota palveluita.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä maaseudun palveluja voidaan kehittää ja myös vahvistaa paikallisuutta.

– Soten ympärille voidaan koota kylätasolla tehtäviä, esimerkiksi kylätaloilta käsin toimivia yrittäjiä, liikkuvia ja kotia lähellä sijaitsevia palveluja.

Tämä vaatii aktiivisuutta ja sitä, että pienemmät toimijat hyväksytään maakunnan palveluvalikkoon. Vihisen mukaan ei tule olemaan yhtä mallia, koska edellytyksiä ja tarpeita on erilaisia. Olennaista on kiinnittää huomiota toimiviin palvelumarkkinoihin. Vihinen rohkaisi alustuksessaan jakamaan kokemuksia alueiden kesken ja toimimaan ripeästi sekä käytännöllisesti.

– Kokeilua ja kehittämistä, mikä toimii missäkin. Heti ei tarvitse keksiä viimeistä sanaa.

Vihinen myös korosti tiedonkulun tärkeyttä kyliltä maakuntiin.

Paikalliset yhdistykset hyvinvoinnin edistäjinä

Kumpulaisen puheenvuorossa nousi esiin se, miten paikalliset yhdistykset edistävät hyvinvointia ja miten kylien luonteessa on tapahtunut muutosta.

– Aktiivisuudesta on tullut menestyksen kriteeri. Nykyään kylät ovat toiminnallisia yksikköjä: jos ei ole toimintaa, ei ole myöskään kylää. Aktiivisen kylän kriteereihin lukeutuu kehittämistoimintaa, yrittäjämäistä asennetta ja kulttuuria.

Kumpulaisen mukaan maaseutuasuminen on entistä enemmän kylien vastuulla eli edellytykset sille on rakennettava itse.  Kuntien ja yhteisötoimijoiden kanssa tarvitaan yhä enemmän kumppanuutta ja vuoropuhelua. Kumpulainen toivookin, että kyläyhdistykset pääsevät mukaan neuvottelupöytiin.

– Kylätoiminta on voimavara, jota voidaan hyödyntää lähipalvelujen kehittämisessä. Tähän on myös saatavilla hankerahoitusta.

Kumpulainen mainitsi myös, että kylätoiminnan on oltava hauskaa. Nimittäin mielekäs vapaaehtoistyö luo osaltaan yhteisöllisyyttä.

Asukkaiden puheenvuoro

Seminaareissa yleisö jaettiin ryhmiin, joissa pohdittiin ja keskusteltiin siitä, mitä toimintaa ja palveluja kylillä asuvat tahtovat, miten kylä tekee yhteistyötä, sote- ja digimahdollisuuksista ja niiden uhista sekä myös siitä, mitä tapahtuisi, jos yhdistykset katoaisivat.

Poimintoja keskusteluista asioista, joita nousi esiin:

-Hyvä tie

-Kuljetuspalvelut

-Arjen peruspalveluja: kauppa, kyläkoulu, kahvila tai kioski, posti ja pankki

-Sotepalvelut: päiväkoti, vanhustenhoito, sairaanhoitajan vastaanotto ja lääkäripalvelut lähemmäksi.

-Kylätaloista monipalvelupisteitä: kahvila, kioski, kirjasto, näyttelyjä, luentoja, leirejä, kursseja, residenssitoimintaa, kylän palvelupäiviä

-Yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä

-Digitalisaation mahdollisuudet: nopeus, helppous, tiedot helposti saatavilla

-Digitalisaation uhkat: ei ihmiskontaktia, haavoittuvuus: hyökkäykset, toimimattomat yhteydet yms.

-Soten mahdollisuudet: monipuolisemmat palvelut, kylät palvelujen tuottajina, valinnanvapaus

-Soten uhat: palvelut häviävät kylistä, vanhukset syrjäytyvät, hoitomaksujen nousu

Seminaareihin Eteläpohjalaiset Kylät ry ja Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät saivat kumppaneikseen Maaseutuverkoston, Yhteisen Etelä-Pohjanmaan, Suomen Kylät ry:n ja kolme hanketta: Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteinen keittiö ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla.

Lisätietoja löytyy kotisivulta http://www.epk.fi/ ja seminaarikierroksen raportti on luettavissa täältä: https://issuu.com/leaderaisapari/docs/tulevaisuuden_kylat_raportti

Alustajana toimineen professori Hilkka Vihisen mukaan kyläyhdistykset tarjoavat jo nyt infra-, turva-, vanhus- ja päivähoitopalveluja, koska niillä on syvä ymmärrys asiakkaiden tilanteesta.

Seminaarien toinen alustaja oli yhteiskuntatieteiden tohtori Kaisu Kumpulainen. Hän näkee, että kyläyhdistysten ja myös muiden paikallisten yhdistysten merkitys kylien elossa pitämisessä ja kehittämisessä korostuu.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Vuoden 2017 satoa

Leader-toiminta Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2017 aikana ollut menestyksekästä ja vilkasta. Vuoden viimeisessä Uhoo-uutisessa jokainen Leader-ryhmä esittelee yhden onnistumisistaan.

Leader Aisapari: Aisaparin kylät tekevät itse tulevaisuutensa

Leader Kuudestaan: Youth power -hanke aktivoi nuoria

Leader Liiveri: Nuorten kesätyökokeilu onnistui yli odotusten

Leader Suupohja: TUUmasta TEEmaan vauhditti yhdistysten investointeja

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Leader-ryhmät tekevät tulosta – yli miljoonaa euroa lisää rahaa paikallisille yrityksille ja hankkeille

Eteläpohjalaiset Leader-ryhmät ylsivät parhaiten työssään menestyneiden Leader-ryhmien joukkoon Maa- ja metsätalousministeriön arvioinnissa. Erinomainen sijoitus poiki yli miljoonan euron lisärahoituksen paikalliseen kehittämiseen.

– Hyvältä tuntuu! Potti tullaan käyttämään lyhentämättömänä paikallisten yrittäjien ja hankkeiden hyväksi Etelä-Pohjanmaalla, kertoo Liiverin toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki.

Valtakunnallisissa vertailuissa Etelä-Pohjanmaa on pärjännyt ennenkin. Vuonna 2013 ministeriö palkitsi alueen Leader-ryhmät hyvästä työstä myöntämällä paikalliseen kehittämiseen ennätysmäärän rahaa. Nyt 30 miljoonan euron rahapotti kasvoi entisestään.

Rahoituksesta on käytetty kolmannes, ja sillä on muun muassa vauhditettu 150 yrityksen liiketoimintaa sekä toteutettu 400 hankeideaa. Rahalla ei tueta toimintaa, vaan sillä mahdollistetaan uudet avaukset sekä paikallisten yritysten kasvuhalut.

– Toteutuneista ideoista hyötyy koko alue, ja lisärahoituksen ansiosta kehittämisaktiivisuus pysyy vähintään nykyisellä tasolla, iloitsee Suupohjan toiminnanjohtaja Paavo Mattila.

Leader-ryhmät ovat paikallisia kehittämisyhdistyksiä, joita on Etelä-Pohjanmaalla neljä eli Leader Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohja. Koko Suomessa Leader-ryhmiä on 54 ja Euroopassa yli 2 000. Toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Jos idea lisää alueen vetovoimaa, Leader-ryhmä auttaa eteenpäin kehittämistarpeiden kanssa ja parhaillaan myös tarjoaa rahoituksen.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Uhoo-vlogissa Sari Kujala – Maakuntauudistus on iso mahdollisuus kolmannelle sektorille

Miltä historian suurin hallintouudistus näyttää johtoryhmästä käsin? Entä kuuluuko myllerryksessä maaseudun ääni? Leader-ryhmät jututtivat aiheesta ekonomi Sari Kujalaa. Hän näkee muutoksessa mahdollisuuden, kunhan päätöksenteossa huomioidaan myös reuna-alueiden näkökulma ja palvelutuotannossa pienemmätkin toimijat.

Maaseudun kehittäminen on Sari Kujalalle tuttua aina valtakunnan tasolta ruohonjuureen. Leader Aisaparin tuore varapuheenjohtaja rohkaiseekin alueen asukkaita ottamaan vastuuta omasta kotiseudusta: “Maaseudun tulevaisuus ei ole olosuhde, joka tulee vaan me tehdään se itse”.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti