Viestintäpaja – Kerro tarina

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Koulutuspäivän keskiössä Leader-toiminta, ilmasto ja milleniaalit

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien koulutuspäivässä Ilmajoella vieraili Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen. Hän kertoi arvioita tulevasta rahoituskaudesta, vuodesta 2021 eteenpäin.


– Brexit tiukentaa EU:n budjettitilannetta. Rahoitukseen tulee noin 15 prosentin leikkaus. Maaseutuohjelman rahoituksen vähenemisen myötä myös Leader-toiminnan rahoitus vähenee, sanoi Oikarinen.

Tästä huolimatta Oikarinen kannusti huomiollaan, että Leader-toiminnalla on hyvä imago jäsenmaasta riippumatta. Toiminta siis jatkuu, mutta ajan mittaan selviää, mikä on Leader-ryhmien määrä Suomessa, kun resurssit vähenevät.

Oikarinen kertoi myös, että jatkossa tullaan vahvistamaan ympäristö- ja ilmastonäkökulmaa.
– Tulevalla kaudella 40 prosenttia maatalouspolitiikan rahoituksesta pitäisi olla ilmastosidonnaista.

Milleniaalit – tulevaisuuden voima, mutta miten heidät hurmataan?

Myös Kumppania Oy:n Jenni Rajahalmeen puheenvuoro kuultiin koulutuspäivässä. Rajahalmeen puheen ydin oli siinä, että sukupolvien kuilun sijaan olisi hyvä pyrkiä ymmärtämään toisiaan.

Puheenvuorossa keskityttiin erityisesti milleniaaleihin eli vuonna -86 ja sen jälkeen syntyneisiin. Nuorimmat milleniaalit ovat syntyneet vuosituhannen vaihteessa.
– Milleniaaleilla on huonompi kärsivällisyys kuin kultakalalla. He ovat syntyneet maailmaan, jossa kaiken sanotaan olevan mahdollista. Milleniaalit saavat jalat alleen, jos tarjolla on elämänmittainen työpaikka. He haluavat vapauden valita. Milleniaalit haluavat työn ja vapaa-ajan olevan tasapainossa, Rajahalme sanoi.

– Milleniaalit valitsevat työpaikan arvopohjan ja maineen perusteella. He haluavat työn, jossa on koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia. Asiakkaina he kokevat velvollisuudekseen palautteen antamisen.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Ähtäri sai oman sovelluksen – ladattu 1400 kertaa

Digitaalisuus kasvaa kuntien toiminnassa, esimerkiksi tuomalla palvelut kuntalaisten puhelimiin. Kimmo Siukola kävi esittelemässä Evijärven sovellusta ähtäriläisille. Siitä lähti innostus kaupungin johtoa myöten Ähtärin oman sovelluksen toteuttamiseen.

Ähtärin kaupungin kehittämä sovellus on nimeltään Ähtäri-Äppi.

Nyt Ähtärin palvelut ovat kaikkien saatavilla ja nähtävillä puhelimeen sekä tablettiin ladattavassa sovelluksessa, jossa on mm. tietoa kaupungista, Ähtäri Zoosta, nähtävyyksistä, kaupoista, ravintoloista ja aktiviteeteistä.
  – Vastaanotto on ollut hyvä. Tähän mennessä sovellusta on ladattu 1400 kertaa, kertoo Ähtärin kaupungin viestintä- ja toimistosihteeri Irma Kuoppala ja jatkaa:
  – Tämä on yksi varteenotettava viestintäväline kunnille.

Ähtäri-Äppi julkaistiin viime kesänä ja sen jälkeen sitä on markkinoitu ahkerasti matkailijoille, asukkaille ja järjestöille.
  – Meillä on ollut roll-uppeja Ähtärissä ja lähialueilla, painettu esitteitä, markkinoitu eri julkaisuissa sekä messuilla. Myös esittelytilaisuuksia on pidetty asukkaille, loma-asukkaille  ja järjestöille, selvittää Kuoppala.
  – Eläkeläiset ovat ottaneet sovelluksen vastaan avomielin. Esimerkiksi terveyspalvelut ovat helposti löydettävissä ja sitä kautta voi soittaa ilman, että tarvitsee etsiä puhelinnumeroita.

Ennen sovelluksen julkaisua sitä testattiin monta kertaa.
  – Halusimme, että se on käytettävyydeltään mahdollisimman helppo. Käyttäjän ei tarvitse kirjoittaa mitään, vaan tiedot ovat hipaisujen päässä. Palvelujen sijainnit näkyvät kartalla.

Leader Kuudestaan myönsi rahoitusta hankkeeseen, jolla sovellusta kehitettiin. Hankkeessa oli mukana 30 yrittäjää yritysrahaosuudella ja talkootyöllä. Kuoppala hoiti hankehallinnon ja oli mukana myös kenttätyössä.
  – Tällaisessa hankkeessa Leader-rahoitus on todella merkittävä kanava saada aikaan konkreettinen tuote, Kuoppala sanoo. 

Hanke päättyi joulukuussa, mutta sovelluksen kehittäminen ei päättynyt siihen.
  – Ähtäri-Äppi siirtyy Ähtärin Matkailu Oy:lle, joka jatkossa päivittää ja kehittää sovellusta.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Digikahviloiden suosio yllätti järjestäjät


– Kyllä minä päivittäin tablettitietokonetta plarailen. Luen lehtiä ja muuta. Siinä sitä harjaantuu. Ajanvarauksia en ole tarvinnutkaan, mutta pankkiasiat hoitelen, kertoo digikahvilassa tietoteknisiä taitoja opettelemassa ollut Markku Knuuttila.
– Aluksi on ollut tuttua asiaa, mutta kyllä tässä on uuttakin tullut, Knuuttila jatkaa. 

– Digikahviloiden suosio on yllättänyt, kertoi kahviloita vetävä Pasi Korpimäki. Voltissa järjestetyssä tilaisuudessa osanottajia oli yli 20. Viereisessä huoneessa kokoontui Aijjoos-kerho

Aisaparin Kylille -hanke järjestää digikahviloita erityisesti ikäihmisten tietotekniikan kehittämiseksi yhteistyössä Järvilakeuden kansalaisopiston Ahti-hankkeen ja Aijjoos-toiminnan kanssa Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven alueilla. Aluksi kahviloita pidetään 16 kertaa eri puolilla aluetta.

Alajärven ja Vimpelin alueilla yhteistyötä tehdään Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston kanssa. Lapualla yhteistyökumppanina on Lapuan kansalaisopisto. Lapualla järjestetään digiviikot eri kylillä yhteistyössä kansalaisopiston Mediapajan ja kirjaston kanssa.

– Digikahviloissa on ollut väkeä yli odotusten. Väkimäärä on todella yllättänyt meidät. Tarve digilaitteiden käytön opetteluun on todella suuri, ja ikäihmisillä on halu oppia. Enimmillään digikahvilassa on ollut 48 osallistujaa. Se on liian paljon, 10 – 15 hengen porukka olisi sopiva. Jatkossa meidän täytyy jollain tavalla pystyä jakamaan porukkaa pienempiin ryhmiin tai apukäsiä on saatava kouluttamiseen lisää, kertoo digikahviloita vetävä Pasi Korpimäki.

Aiempaa osaamista kahviloihin osallistujilla ei tarvitse olla. Opetus tuodaan osallistujien toiveiden tasolle.  Digikahvilassa saa opastusta joko omien laitteiden, älypuhelimien tai tablettien käyttöön tai voi kokeilla paikalle tuotavia kannettavia tietokoneita.

Kahviloissa opetellaan muun muassa sähköistä asiointia sekä sähköpostin ja hakukoneiden käyttöä. Anja Lylyllä on ongelma, hänen nettiyhteytensä ei toimi, koska mokkula on rikkoutunut. Korpimäeltä hän sai neuvoja, miten tilanteessa tulisi menetellä.

– Digikahviloissa olemme aluksi käyneet läpi yhteisiä asioita. Viimeisen tunnin olen käyttänyt siihen, että olen antanut henkilökohtaista opastusta. Koska tarvetta ja kysyntää tällaiselle toiminnalle on niin, jossain muodossa toiminta saa varmasti jatkoa, näiden nyt jo sovittujen digikahvilatapahtumien jälkeen, lupailee Korpimäki.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kurikassa älykuntosali – laitteet säätävät penkit sopivaan asentoon ja laskevat toistot

Voimaharjoittelu tuo mukanaan lukuisia terveysvaikutuksia, parantaa tasapainoa ja tekee liikkumisesta varmempaa. Viime aikoina äly on tullut myös kuntosalilaitteisiin. Se takaa lihaskuntoharjoittelun turvallisuuden ikäihmisille ja kuntoutujille. Kurikassa jo 25 vuotta toiminut kuntokeskus Kroppanilla on päässyt treenaamaan älykuntosalilla viime syksystä lähtien


– Asiakkaalle tehdään oma ohjelma. Hän saa RIF-rannekkeen, jota hän näyttää lukijalle mennessään kuntosalilaitteen luo. Laite tunnistaa käyttäjän ja säätää esimerkiksi penkin asennon, asettaa vastuksen sopivaksi ja laskee toistot, selvittää Kroppanin yrittäjä Pasi Haapoja ja jatkaa:

– Myös liikkeen laajuutta voidaan rajoittaa esimerkiksi kuntoutujalle. Kehittymistä voidaan seurata harjoittelun aikana kerätyllä datalla.

Kurikan kaupunki alkoi myöntää palveluseteleitä yli 65-vuotiaiden voimaharjoitteluun viime vuonna.

– Se oli meillä alkusysäys siihen, että aletaan satsata älykuntosaliin. Leader Suupohjan myöntämä rahoitus oli merkittävä apu, kun kyseessä oli näin suuri investointi. Älykkäällä järjestelmällä varustetut laitteet ovat viisi kertaa kalliimpia kuin tavalliset kuntosalilaitteet.

Kroppanin älykuntosalin laitteet ovat kokkolaisen HUR-yrityksen innovaatio.

  – Etelä-Pohjanmaalla ei ole muualla vastaavaa, näin kattavaa pakettia. Terveyskeskuksissa ja muilla kuntosaleilla voi olla yksittäisiä älykkäällä järjestelmällä varustettuja laitteita, kertoo Haapoja.

Kroppanilla on näkynyt senioreiden innostus lihaskuntoharjoitteluun. Syksy oli erityisen kiireistä aikaa, kun tuli paljon uusia asiakkaita ja heidät opastettiin laitteiden käyttöön.

– Viime aikoina on puhuttu positiivisesti lihaskuntoharjoittelun merkityksestä, mikä on varmasti osaltaan innostanut ihmisiä kuntosaleille. Älykuntosalin suuri etu on se, että harjoittelun voi aloittaa yksilöllisesti ja turvallisesti.

Älykuntosalilla ei myöskään kuulu kolinaa.

– Vastus muodostuu paineilmalla, joten laitteet ovat hiljaisia ja helppoja käyttää.

Vaikka Kroppanille on tullut uusi älykuntosali, kuntokeskuksessa pääsee edelleen kohottamaan kuntoaan tuttuun tapaan erilaisille ryhmäliikuntatunneille ja perinteiselle kuntosalille.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

3D-lehmä avaa uusia mahdollisuuksia karjatalouteen

Suurelle yleisölle 3D-tekniikka on tullut tutuksi viihdeteollisuudessa. Vähitellen se on alkanut levitä myös muille aloille, mm. maatalouteen. Eläinten ja niiden hyvinvoinnin seuraamista varten Aalto-yliopiston kehittämää kameratekniikkaa on testattu karjataloudessa kuudella maatilalla Jalasjärvellä ja Ilmajoella.

3D-tekniikkaan perustuvan karjatalouden tarkkailuhankkeen ideana oli selvittää eläimen kuntoa ja kasvua eri ajanjaksoina.
– Rakennearvostelija käy tilalla pari kertaa vuodessa, mutta 3D-tekniikalla eläimen hyvinvoinnista saadaan entistä useammin tarkkaa tietoa ja pystytään ehkä jopa ehkäisemään sairauksia, selvittää TKI-asiantuntija Noora Ruuskanen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Hanketta oli toteuttamassa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston lisäksi Faba osuuskunta, jolla oli asiantuntemusta elämistä.
– Myös maatilat lähtivät mielellään mukaan. Uudet tekniset menetelmät ovat tuloillaan karjatalouteen. Tällä hetkellä ulkomailla hyödynnetään jonkin verran digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja Suomessa on parhaillaan meneillään Savonia-ammattikorkeakoulun lämpökameratekniikkaan liittyvä hanke, kertoo Ruuskanen.

Ennen kameroiden viemistä maatiloille niitä testattiin Ilmajoen opetusnavetassa.

– Navetat olivat erityyppisiä, joten aina uudessa paikassa oli pohdittava sitä, mihin kamerat sijoitetaan. Niiden piti olla sellaisella paikalla, jossa lehmät käyvät usein ja ovat suhteellisen paikallaan. Myös navetoiden olosuhteet: kosteus, pöly ja viileys loivat omat haasteensa, Ruuskanen sanoo.

Maatiloilla eläimistä otettiin useampi kuva.

– 3D-mallit tehtiin Aalto-yliopistossa, Ruuskanen mainitsee.

Tekniikka ei ole maatalousekonomiaa opiskelleen Ruuskasen ominta alaa, mutta hankkeessa se tuli vähitellen tutuksi.

Kahden eri alan yhdistäminen on ollut hedelmällistä. Oli mielenkiintoista olla mukana ja meillä oli hyvät yhteistyökumppanit,  Ruuskanen kehuu.

Leader Liiverin rahoittama hanke kiinnosti myös Tekniikan Maailmaa, joka julkaisi jutun alkuvuodesta 2018.

– Olimme myös Viikin Maataloustieteen Päivillä esittelemässä hanketta.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Askelmerkkejä kansainvälisyyteen -seminaarien materiaalit

Askelmerkkejä kansainvälisyyteen -seminaarit kokosivat kaikkiaan reilu 120 henkilöä kuulemaan kansainvälistymismahdollisuuksista. Seminaari järjestettiin 22. – 23.1.2019 Alavudella, Evijärvellä, Ilmajoella ja Kauhajoella.

Kiitos seminaareihin osallistuneille!

Kiitos myös seminaarien puhujille. Kuvassa seminaareissa esiintyneet Noah Hartman, Timo Hämäläinen, Hanna Meriläinen, Rita Kovacs ja Ritva Saarikettu. Kuvasta puuttuu Pia Kattelus.

Askelmerkkejä kansainvälisyyteen -seminaarin esitysmateriaalit

Kansainvälisten asiain koordinaattori Ritva Saarikettu, nuorisokeskus Villa Elba

Kv-koordinaattori Rita Kovacs, Rieska-Leader

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

Kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus, Etelä-Pohjanmaan liitto

Erityisasiantuntija Timo Hämäläinen, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Leader-ryhmien esitykset:

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kv-seminaarit 22.1.-23.1.2019

Kv-seminaareissa annetaan kattava paketti kansainvälistymismahdollisuuksista ja pidetään porinaa kv-ideoista. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.1. täältä tai sähköpostilla marjukka.makinen@kuudestaan.net.

Lisätietoja seminaareista löydät täältä.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Mallaskuun Panimossa tankit pyörivät täydellä teholla

Pienpanimobuumi on levinnyt myös Lapualle. Ulvilanmäellä ohrapeltojen keskellä Mallaskuun Panimossa tuoksuu makea mallas, kun tankit pyörivät täydellä teholla ja joulutäyttöjä tehdään kovalla vauhdilla. Tämänhetkinen tankkikapasiteetti on 8000 litraa, mutta lisätankkeja on tulossa.

–  Ne tulevat kasvattamaan kapasiteettia 5000 litralla, selvittää Mallaskuun Panimon toimitusjohtaja Ville-Petteri Salomäki.

Joulun alla riittää kiirettä. Mallaskuun Panimon toimitusjohtaja Ville-Petteri Salomäki (edessä) ja tuotannosta vastaava Sami Kangas valmistelevat lähetystä Etelä-Suomeen.

Sattumuksien jälkeen harrastuksesta tuli työ

Opiskellessaan Vaasan yliopistossa kauppatieteitä Salomäki alkoi harjoitella oluen valmistamista.

– Opettelin tekemään ihan alusta asti itse. Ajattelin, että jos muutkin ovat siihen pystyneet niin, miksen minäkin. Alkuun apuna olivat uutepurkit ja valmispakkaukset, mutta nopeasti siirryttiin mäskäämään maltaista ja harrastuksen loppuvaiheessa taidot olivat kehittyneet ja laitteisto alkoi olla hyvä.

Vuoden 2014 loppu oli käänteentekevää aikaa.

–  Silloisessa työpaikassa oli YT-neuvottelut, joiden seurauksena kyseinen työpaikka sai jäädä.

Salomäki ei asiasta lannistunut, vaan näki tilaisuuden tulleen: oli juuri oikea hetki oman yrityksen perustamiselle, joka oli ollut haaveissa jo opiskeluaikoina. Panimon perustaminen tuntui luontevalta ratkaisulta, kun olutharrastusta oli takana kymmenisen vuotta ja parilla kaverilla oli sama harrastus. Niinpä Mallaskuun Panimo päätettiin perustaa kolmen miehen voimin. Alkuperäisistä perustajista panimolla työskentelee ainoastaan Salomäki. Panimo on tosin palkannut jo muutaman työntekijän.

–  Minä hoidan paperiasiat, Sami Kangas toimii tuotantopuolella ja Ville Kyyrönen on myyntimiehenä, Salomäki kertoo.

35 eri olutta

Mallaskuun Panimo toimii rakennuksessa, joka tehtiin aikoinaan mansikoiden säilyttämiseen ja myymiseen.

– Yrittäjyyttä on aina ollut perheessä. Maataloutta, mansikanviljelyä ja äidillä lankakauppa.

Vuonna 2005 Salomäet luopuivat mansikanviljelystä, jota varten tehdyt tilat muokattiin 2015 Leader Aisaparin myöntämällä rahoituksella vastaamaan panimon tarpeisiin.

– Aisaparilta saatiin rahoitusta hallin eristämiseen, koneisiin ja laitteisiin.

Tähän mennessä tiloissa on valmistettu noin 35 eri olutta ja tuotteita lähtee ympäri Suomea.

– Kaupoista löytyy 12 erilaista tuotetta meiltä. Myös vakiravintoloissa on muutama tuote. Tällä hetkellä meillä on tuotannossa kahdeksan vakiotuotetta. Tässä panimon yhteydessä toimivassa myymälässä on myös kausituotteita ja erikoiseriä.

Salomäki on hyvillään uudesta alkoholilaista, jonka mukaan valmistaja saa myydä suoraan kuluttajalle.

– Suora ulosmyynti mahdollistaa myös erilaisimpien tuotteiden valmistamisen ja kokeilun.

Salomäki vertaa oluen valmistamista ruoanlaittoon:

– Ruokaakin tehdessä tietää, mitä jokin tietty ainesosa vaikuttaa. Samalla tavoin oppii myös oluen teon ja pystyy aikaansaamaan halutun lopputuloksen.

Mallaskuun Panimossa oluen reseptin suunnittelu aloitetaan paperilta.

– Suurin piirtein tiedetään, mitä makua mikäkin mallas tuo. Meidän tuotteista löytyy Hyvää Suomesta -merkki ja tuotteissa on 95 % kotimaisuusaste. Humala ja hiiva ovat ainoita, jotka ovat peräisin ulkomailta.

Suunnitelmissa matkailupuolen kehittäminen

Yritys ei ole keskittynyt ainoastaan oluen valmistamiseen, vaan 10 – 40 hengen ryhmille järjestetään panimokierroksia ja muille toimijoille vuokrataan tynnyreitä sekä hanoja.

– Lisäksi olutpulloihin on mahdollista saada oma etiketti, mikäli haluaa antaa niitä esimerkiksi yrityslahjoiksi. Olemme tehneet myös erilaisia yksilöityjä 6- ja 12-päkkejä asiakkaan haluamilla painatuksilla.

Töitä paiskitaan kovalla tahdilla. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää panimon ympäristön muokkaaminen.

Tarkoituksena on kehittää matkailupuolta ja perustaa kahvila ja kokoustilat tähän samaan pihapiiriin, valottaa Salomäki.

Elina Salomäki pyörittää panimon yhteydessä toimivaa myymälää ja tekee kirjanpitoa.
Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti