Löydä kesätekemistä läheltä ja voita herkkukori!

Leader-ryhmille on tärkeää, että tekemistä löytyy mahdollisimman läheltä. Siksi osa rahoituksesta käytetään erilaisten tapahtumien sekä harrastus- ja virkistäytymispaikkojen kehittämiseen. Tulevia lomia silmällä pitäen kokosimme kartalle 24 menovinkkiä, joita Leader on ollut tukemassa.

Lähimatkailu on vastaisku massaturismille. Maakunnasta löytyy paljon kiinnostavia retkikohteita, joissa kaunista kesäpäivää ei tarvitse kuluttaa jonottamiseen tai tungoksessa hikoiluun. Samalla kukkaro kiittää. Nauttikaa kesästä!

P.S. Ota kuva retkikohteesta, ja jaa se Facebookissa tai Instagramissa hashtagilla #uhoo. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan elokuun lopussa 100 euron arvoinen lähiruokaherkkukori.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

“Suomalaisen Leaderin vahvuus on se, että tunnemme toinen toisemme”

Laura Jänis vieraili toukokuun puolivälissä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien hallitusten ja henkilökunnan Kevätkylvö-päivässä. Hän toi kuulijoille ministeriön terveiset sekä analysoi kuluvan ohjelmakauden käynnistymistä.

Olisin halunnut jäädä tänne pidemmäksi aikaa, Herralan huomaan, Kyrönjoen kulttuurimaisemaan. Kurkistus kentälle motivoi ja herättelee ministeriön virkamiestä. On eri asia päästä suoraan vuorovaikutukseen, kuin lukea raportteja, istua seminaareissa ja ottaa virtuaalipuheluita, pohtii maaseutuylitarkastaja Laura Jänis.

Ilmajoella keskusteluissa esille noussut Hyrrä-järjestelmän toimimattomuus sai maaseutuylitarkastajalta ymmärrystä.

Mikä on näkemyksesi eri toimijoiden vuorovaikutuksesta?

- Suomalaisen Leader-työn vahvuus on se, että koko ketjussa: ministeriössä, Maaseutuvirastossa, ELY-keskuksissa ja Leader-ryhmissä ihmiset tuntevat toisensa ja hierarkian kynnys on matala. Tulkitsen niin, että nyt ketjut ovat ohjelmakauden kangertelevan alun jähmettämät. Muuttuneiden säädösten, byrokratian ja hallinnon niukentuvien resurssien puristuksessa on päästy etääntymään ja esimerkiksi yritysrahoituksen välineet ovat jonkun mielestä kerta kaikkiaan toimimattomat. Me puolestaan kritisoimme ryhmiä siitä, että mahdollisuuksien sijaan ne keskittyvät ongelmiin ja strategian toteuttamisen sijaan kehystarkistuksen kriteereistä nillittämiseen, pohtii Laura Jänis ja korostaa, että toivoakin on näköpiirissä.

- Kritiikkiä saa ja pitää esittää, mutta toisen työtä on pyrittävä ymmärtämään ja kunnioitus täytyy säilyttää. Samaan suuntaan kuitenkin on tarkoitus soutaa, hän muistuttaa.

Miten kommentoisit Leader-toiminnan vaikuttavuutta valtakunnallisesti?

- Leader-toiminnalla vaikutetaan merkittävästi maaseudun paikallisten yhteisöjen kehitykseen. Vaikutukset näkyvät suoraan uusina työpaikkoina, yritystoimintana, uusina palveluina ja parempana infrana. Näkyvien vaikutusten lisäksi Leaderin epäsuorat vaikutukset ovat merkittävät – Leader-toiminnassa maaseudun asukkailla on valtaa ja vastuuta oman alueen kehityksestä. Sen kautta saadaan huomattavasti resursseja liikkeelle: Leader-rahoituksen lisäksi yksityistä rahaa, talkootyötä sekä osaamista ja uuden oppimista.

Mikä mielikuva jäi Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien toiminnasta?

- Päivän aikana käydyistä keskusteluista jäi mieleen eteenpäin katsova ja entistä vaikuttavampaan tekemiseen tähtäävä meininki. Etelä-Pohjanmaalla Leader-ryhmät ja hallituksen jäsenet todella pyrkivät vaikuttamaan alueen kehitykseen. Mielestäni henki oli hyvin bottom-up, kun keskusteluissa pohdittiin Leader-työn arvoja.

- Loppuun haluaisinkin heittää pienen haasteen. Etelä-Pohjanmaalta löytyisi varmasti Leader 2030 -tulevaisuustyöpajassa tarvittavia rohkeita tekijöitä sekä kriittisiä haastajia ja ratkaisujen keksijöitä. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lähteä mukaan!

Tuo oma panoksesi Leaderin 2030 -tulevaisuustyöpajaan

Leader-tulevaisuustyöpajassa 28.-30.6. kokoushotelli Gustavelundissa Tuusulassa pohditaan Leaderin roolia muuttuvassa toimintaympäristössä. Mukaan toivotaan monipuolisesti erilaisia paikallisen kehittämistoiminnan asiantuntijoita esimerkiksi yhdistyksistä, kunnista, kehittämisyhtiöistä ja tutkimuslaitoksista. Kaikille avoin haku päättyy 6.6.2016. Katso lisätietoja ja tule tekemään Leaderin tulevaisuutta!

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Jarmo Kallio on ihmisten kokoinen virkamies

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät myönsivät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijalle Jarmo Kalliolle Ihmisten kokoinen virkamies -diplomin. Samalla he jututtivat Jarmoa eläkepäivien kynnyksellä.

Kallio on työskennellyt koko 40-vuotisen uransa maaseudun kehittämisen hyväksi. Katso vlogista jatkuuko kehittämistyö eläkkeellä ja mitä virkamies oikeasti ajattelee hankkeiden indikaattorilomakkeista.

Diplomin perusteluissa todetaan Jarmon hoitaneen työnsä jämäkästi, ammattitaitoisesti ja ennen kaikkea asiakaslähtöisesti, mikä on tehnyt hänestä arvostetun ja pidetyn virkamiehen eteläpohjalaisten kehittäjien keskuudessa. Kallion laadukkaasta asiakaspalvelusta ovatkin saaneet nauttia sadat, ellei tuhannet yrittäjät ja yhdistykset ympäri maakuntaa.

– Vaikka Jarmo on tehnyt töitä joskus jopa kimurantteina pidettyjen EU-hankkeiden parissa, on hän aina omalta osaltaan tehnyt kaikkensa, ettei asiakas kompastelisi pykäläviidakossa, toteaa toiminnanjohtaja Paavo Mattila Leader Suupohjasta.

Leader-ryhmät kiittävät Jarmoa yhteisistä vuosista ja toivottavat antoisia eläkepäiviä.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Yli kolmekymmentä eteläpohjalaista kylää avaa ovensa

Lauantaina 11.6. vietetään jälleen valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää. Ideana on järjestää tapahtumia niin pienissä kuin isoissakin kylissä ja tarjota kiinnostuneille mahdollisuus kurkistaa kylien elämään.


Ylistaron Hanhikoskella Lasten maatalousnäyttelyssä pääsee tutustumaan niin maaseudun koneisiin kuin eläimiinkin.

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään teemapäivänä 33 tapahtumaa ja tempausta aina lasten maatalousnäyttelystä saunapäivään ja ulkoilutapahtumista kirppiksiin.

Kaikki päivässä mukana olevat tapahtumat löytyvät valtakunnallisesta GoogleMaps-kartasta. Suomessa tapahtumia on kaikkiaan yli 400, joten päivä tarjoaa mahtavan mahdollisuuden lähimatkailuun ja uusien paikkojen bongaamiseen koko maassa.

Avoimet Kylät -päivä järjestetään yhteistyössä aktiivisten kylien, Suomen kylätoiminta ry:n, Leader-ryhmien sekä kylien maakunnallisten yhteenliittymien kesken.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Aisapari houkuttelee nuoria pysymään ja palaamaan!

Leikkikenttiä, monitoimikenttiä, liikennepuisto, frisbeegolf-rata ja lukuisia kehittämishankkeita. Siinä Etelä-Pohjanmaan pohjoisimman ryhmän, Leader Aisaparin eväitä, joilla on jo liki parinkymmenen vuoden ajan pidetty lapsiperheet ja nuoret tyytyväisinä laajalla toimialueella.

Frisbeegolfia pelataan samalla periaatteella kuin perinteistä golfia eli tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Hoiskon frisbeegolf radasta tehtii 9-väyläinen puistorata.

Aktiivisesti yhdessä!

Leader Aisaparin peruutuspeiliin vilkaisu tuo mieleen yhteistyötahojen merkityksen.

- Perustamisestaan lähtien Aisaparin toiminnan onnistumiseen on vaikuttanut alueen kuntien aktiivinen rooli sekä yksittäisten henkilöiden, kylä- ja yhdistysaktiivien toiminta Aisaparin hyväksi, muistelee yhdistyksen ensimmäisen kehittämisstrategian kirjoittanut toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää.

Hän iloitsee, että toiminnassa on vuosien saatossa onnistuttu luomaan verkosto, joka tuottaa ideoita toteutettavaksi.

- Verkostomainen toiminta tulee tulevaisuudessakin olemaan avain tuloksiin. Sähköisten tietoverkkojen yhteisölliset toimintaympäristöt tuovat alueella olevan tiedon hyödyntämiseen koko ajan uusia mahdollisuuksia. Aisaparin tehtävä on ottaa ne käyttöön jatkossakin, sanoo Niemi-Huhdanpää.

Ajankohtainen pilotti: Maailma kiertää kylillä


Lähes viisi vuotta sitten Alajärven 4H-yhdistyksen käynnistämä nuorten kansainvälisyyshanke Maailma kiertää kylillä tähtäsi koko toiminta-alueen kansainvälisyyden vahvistaminen nuorisotyön ja verkostoitumisen kautta.

- Hankkeen aikana järjestettiin työpajoja, tapahtumia, retkiä ja muun muassa kansainvälinen työleiri yhteistyössä Allianssin kanssa Vimpelin Rantakylällä, kertoo hankkeen koordinaattorina työskennellyt Marita Lepistö. Nykyisessä työssään SPR:n ohjaajana Kauhavan vastaanottokeskuksessa Lepistö on voinut hyödyntää hankkeen aikana syntyneitä verkostoja.

- Kansainvälisyys kiinnostaa nuoria, mutta toiminnan pitää olla ruohonjuuritasolla ja mahdollisimman konkreettista, jotta tuloksia syntyy, tietää Lepistö. Käytännön esimerkkinä hän mainitsee esimerkiksi kokkikurssin tai luontoretken järjestämisen.

- Suvaitsevaisuus, kotikansainvälisyyden edistäminen ja laajapohjainen yhteistyö kuntien nuoriso- ja kulttuuritoimien ja kolmannen sektorin kanssa on perusta, joka mahdollistaa kansainvälisen toiminnan tuomista myös syrjäkylille. Maailma kiertää kylillä -hanke olikin pilotti, jonka toimet kantavat tänään ja tulevaisuudessa.

Hyppää Uhoo road tripille ja näe Leader 20 vuotta Etelä-Pohjanmaalla!

Leader-toiminta täyttää 20 vuotta Suomessa. Valtakunnallinen Leader-viikko järjestetään elo–syyskuun vaihteessa viikolla 35 (29.8.–4.9.2016). Odotettavissa on tapahtumia sekä valtakunnan tasolla että Leader-ryhmissä.

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät järjestävät toimialueillaan neljä Uhoo road trip -kiertoajelua. Kiertoajelut toteutetaan Leader-viikolla maanantaista torstaihin, ja ne ovat opastettuja. Kiertoajelujen tarkoituksena on kertoa ja esitellä Leader-toiminnan tuloksia eri kohteissa sekä juhlistaa 20-vuotista Leader-toimintaa Etelä-Pohjanmaalla.

Kiertoajelujen reitit ja aikataulut julkaistaan elokuun puolessa välissä muun muassa Uhoo-uutisissa. Kiertoajelut ovat maksuttomia ja niihin on ennakkoilmoittautuminen.

Tervetuloa kehittämisintoiselle kotiseutukierrokselle!

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Ennätyspotti poikimaan

Maa- ja metsätalousministeriö palkitsi Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät hyvästä työstä myöntämällä paikalliseen kehittämiseen ennätysmäärän rahaa. Vaikka uusi ohjelmakausi on käynnistynyt takkuilen, ei se onneksi ole lannistanut eteläpohjalaisten kehittämisintoa. Nyt kun hallintokoneisto on vihdoin saatu pyörimään, on aika laittaa potti poikimaan.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Isojen yhteistyöstä haettiin alihankinnan yrittäjyyttä

Ähtärissä sijaitsee Euroopan suurin alumiiniveneiden tuotantokeskittymä, jonka säilyminen alan ykköspaikkana haluttiin turvata kehitysohjelmalla. Leader Kuudestaan rahoitti ohjelman luomista ja toteuttamista.


Euroopan suurimman alumiiniveneiden tuotantokeskittymän muodostavat Buster-veneistään tunnettu Inhan Tehtaat Oy, Silver-veneitä valmistava Terhitec Oy ja Yamarin Cross-veneiden runkoja valmistava Campnou Oy. Kuva: Ähtärinjärven Uutisnuotta.

– ALU-kehitysohjelman keskeisin tavoite oli löytää isojen venevalmistajien yhteistyötä kehittämällä uutta pienyrittäjyyttä ja työtä alihankinnan muodossa alueelle, kertoo Varpu Sankelo. Hän oli kokoamassa alumiiniveneteollisuuden kehittämishankkeita yhdessä alan edustajien kanssa.

Leader-ryhmä tunnisti hankkeen ytimen

Veneteollisuus on Ähtärin suurin työllistäjä. Kehitysohjelmalla haluttiin varmistaa toimialan kasvua sekä työpaikkojen pysymistä ja uusien syntymistä. Ohjelman toteutus pilkottiin osahankkeisiin ja liikkeelle lähdettiin laatimalla esiselvitys.

– Leader-ryhmämme toiminnanjohtaja Paula Erkkilä tunnisti hankkeemme ytimen, elinkeinollisen aluepolitiikan, heti,  iloitsee Sankelo.

Hankkeessa hyödynnettiin kokeneiden teollisuuden konsulttien asiantuntijuutta. Kaupunki puolestaan toimi neutraalina promoottorina hyvin erilaisten yritysten kanssa.

– Käytännössä selvitimme muun muassa ruostumattomien teräskaiteiden valmistusta ja kartoitimme lähialueen robottihitsauksesta kiinnostuneet yritykset. Lisäksi tutkimme yhteistyömahdollisuuksia kuljetusten, pehmusteiden valmistuksen ja alumiinin varastoinnissa, Sankelo luettelee.

Hankkeessa mukana olleiden yritysten tuotantoteknisiä prosesseja käytiin jossain määrin läpi yhteisen kehittämisen hengessä, vaikka yritykset kilpailevat keskenään. Varpu Sankelo on tällä hetkellä vuorotteluvapaalla työstään Ähtärin elinkeinopäällikön tehtävästä keskittyen väitöskirjan tekemiseen yli 50-vuotiaiden ensiyrittäjyydestä.

Veneiden koeajokeskus käy viidettä kesää!

Veneiden koeajokeskuksessa Ähtärissä on mahdollisuus testata eri valmistajien veneitä turvallisissa ja puolueettomissa olosuhteissa. Kuva: Ähtärinjärven Uutisnuotta.

Veneiden koeajokeskus jatkaa toimintaansa ensi kesänä Ähtärin Hankavedellä. Opastuksesta vastaa keskuksen läheisyydessä sijaitseva Ähtärin Eläinpuisto.

– Idea lähti liikkeelle viisi vuotta sitten. Mietittiin, että autojakin koeajetaan, niin miksei sitten veneitä, muistelee Varpu Sankelo.

Eläinpuiston kesätyöntekijät neuvovat kiinnostuneita ja valvovat koeajon turvallisuutta. Koeajokeskus tarjoaa puolueettoman maaperän kaikille suomalaisille venevalmistajille tuoda tuotteensa testattavaksi.

– Tavoitteena on myös yleisen veneilykulttuurin edistäminen meillä tuhansien järvien maassa.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Uhoo-blogi: Tahdon tilastohäiriköksi!

Helmikuun alussa julkaistiin Suomen seutukuntien elinvoimaindeksi. Sen mukaan seinäjokisilla ja vaasalaasilla menöö hyvin. Rannikko Suupohja ja kyröölääset pesaavat mukana. Muu Suupohja sekä Kuusiokunnat ovat ongelmis. Järviseudulla on aiva kauhiaa ja härmälääset on villin luontonsa tähäre liitetty säysiämpihin seinäjokisiin?


Teuvalaislähtöinen Heli Talvitie työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä kulttuurisihteerinä ja toimii maaseutupolitiikan elämänlaatuverkoston erityisasiantuntijana. Vaikka vakituisen asuinpaikan osoite on pääkaupunkiseudulla, elämänpiiri ulottuu edelleen myös Etelä-Pohjanmaalle.

Olen useamman vuoden ajan saanut ottaa työn puolesta etäisyyttä Etelä-Pohjanmaan asioihin. Pienemmät seutukunnat määrittyvät harmittavan usein yllä olevien kaltaisten tilastojen kautta. Tilastot ovat hyviä, mutta eivät yksinään kerro, mitä alueiden kehittämisessä tulisi tehdä.

Se että olen saanut eväitä työhöni paikallisen kehittämisen parissa, antaa ymmärrystä lukea tilastotietoja ”oikein”.  Tieto suhteutuu muuhun tietämykseen maakunnasta ja mieleen palautuu kymmenen vuoden takaiset statistiikat. Siten kaikki ei olekaan vain yhden tilastollisen keskiarvon väristä.

Eteläpohjalaiset osaavat kehittää aluettaan. Maakunnassa tunnetaan oman alueen ongelmat, ja niihin etsitään ratkaisuja omalla toiminnalla ja verkostojen kautta, niin isommissa kuin pienemmissäkin strategisissa papereissa.  Ratkaisut maaseudun palvelujen saatavuuteen eivät ole kunnan budjetissa, vaan toimijoiden yhteistyössä ja uusissa toimintamalleissa. Elinkeinoissa pyritään monipuolisuuteen, eikä vain seurata bioenergiahypetystä. Ihmisten osaamispääomaan panostetaan, vaikka omaa asiaan vihkiytynyttä oppilaitosta ei välttämättä ole lähellä. Verkostot rakennetaan heti globaaleiksi. Alueen kehittämispanostukset ja erityisesti Leader-toiminta antavat mahdollisuuden tehdä tilastoihin poikkeaman – olla seutuna elinvoimainen ja uudistuva.

Ja kyllä, kyllähän se myös joskus näyttää jäykältä ja reviiritappelulta.  Kaikki eivät pysy uudistusten, muutosten ja uusien ideoiden tahdissa. Jos pienempi hallintokoneisto on joskus hidas kääntämään kurssiaan, kuvitelkaa mitä se on valtiokoneistossa! Joskus vikkelää kehittäjähenkistä persoonaa ahdistaa, kun mitään ei tapahdu. Ja sitten tulee uutinen, että  ahdistukseni aiheuttava asia onkin jo paikallisesti ratkaistu!

Ei siis teherä hätääsiä johtopäätöksiä yhyren väritetyn kartan perusteella. Se ei kerro kaikkea. Seuraavahan tilastohon pitää saara trossaamisinreksi tai joku sinnikkyys katekoria. Epäälen, ettei näitä sinne koskaan saara, mutta ittensä kehumista ja asiooren kehittämistä ei silti kannata lopettaa.  Johonaki vaihees teemmä selevän poikkiaman tilastoohin!

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | 2 kommenttia

Leader 20 vuotta: Saimme vallan omiin käsiin

Leader-toiminta täyttää Suomessa tänä vuonna 20 vuotta. Tällä palstalla kurkistamme Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien mielenkiintoisen taipaleen alkupäähän ja vuosien merkittävimpiin tapahtumiin toiminnassa vaikuttaneiden ihmisten ja hankkeiden kautta. Tervetuloa aikamatkalle!


Tuula Lahti muistelee mielellään Seinäjoen seudun Leader-toiminnan alkuvaiheita. Kuva: Juha Harju, Markkinointi & Mainonta

– Leader-toiminta toi kehittämistyön lähelle tavallista asukasta ja mahdollisti rahoituksen paikallisten ihmisten omille hankkeille. Tämä oli uutta!

Näin toteaa Into Seinäjoen markkinointipäällikkö Tuula Lahti. Hän työskenteli seutusihteerinä vuonna 1995, kun Seinänaapureiksi kutsuttu Seinäjoen seutukunta päätti silloisen kaupunginjohtajan Raimo Yli-Uotilan aloitteesta hakea Leader-rahaa alueelle.

Lähtölaukaus konkreettiselle työlle

Seutusihteeri Lahti sai tehtäväkseen selvitellä Leader-ohjelman sisältöä ja rupesi tekemään hakemusta. Alku oli kuitenkin sekavaa, koska ei ollut oikein selvää, mistä oli kysymys. Tästä huolimatta lopputulemana oli Ilkka-lehden uutinen, että Seinänaapurien Leader-hakemus oli hyväksytty ja miljoonia oli tulossa peräti viisi.

– Se oli lähtölaukaus konkreettiselle työlle. Varsinaista kehittämisohjelmaa palkattiin työstämään Harjunpään Nina, josta myöhemmin tuli Seinänaapurien kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Alussa tärkeimpiä tehtäviä olivat tiedottaminen ja ”kansanvalistus” eli ihmisiä ja kyliä aktivoitiin.

– Ensimmäisiä rahoitettuja hankkeita, jotka olisivat sinänsä jo oman jutun aiheita, olivat muun muassa matkailuyrittäjien laadunkehittämishanke Lakeuden kutsu ja Kaanaa-seuran vesibussihanke.

Lupa kehittää

– Leader-toimintatapa mullisti alueellisen kehittämistyön. Tuli ikään kuin ”lupa” kehittää ja rahoittaa omia hankkeita. Alueen asukkaiden ja toimijoiden asiantuntemus ja paikallistietämys nostettiin uuteen arvoon viranomaistyön rinnalle, ehkä jopa sen ohi.  Kehittämistyö jalkautui nopeasti ja opetti tavallisia kuntalaisia ottamaan itse vastuuta oman alueen kehittämisestä.

Lahden mukaan Leader-tuki, oikea raha, motivoi ja herätti ihmisiä uudella tavalla.

– Innostus oli suurta ja ihmisillä paljon valtaa omissa käsissä. Ohjeistusta ei ollut juurikaan ja töitä tehtiin rennolla otteella. Valitettavasti tämä toimintatapa on karissut vuosien mittaan, kun viranomaiset ovat ryhtyneet enenevässä määrin suitsimaan toimintaa.

Nykyisessä työssään markkinoijana hän näkee yhtymäkohtia Leader-toimintatapaan.

– Olemme aidosti ylpeitä omasta seudusta ja maakunnasta. Ei kysellä keneltäkään, mitä pitäisi tehdä, vaan tehdään itse!

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmille ennätyspotti

Maa- ja metsätalousministeriön valintakomitea esittää Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmille yhteensä noin 30 miljoonaa euroa jaettavaksi alueen yritys- ja hanketukiin ohjelmakaudella 2014 – 2020. Aisapari ry, Kuudestaan ry, Liiveri ry ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry myönsivät päättyneellä ohjelmakaudella 2007 – 2013 hankkeisiin ja yritystukiin julkista rahoitusta noin 22 miljoonaa euroa, joten lisäystä edellisvuosiin on 8 miljoonaa.


Kaikki Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat saamassa toiminta-alueidensa käyttöön tukea edellisvuosia enemmän. Valtakunnallisesti Leader-toimintaan on ohjelmakaudelle 2014 – 2020 varattu 300 miljoonaa euroa julkista rahoitusta, tästä Etelä-Pohjanmaan osuus on jopa 10 %. Vaikka monissa EU:n rakennerahastoissa tukien määrä laskee tulevina vuosina, on Leader-toiminnan varoja kasvatettu. Kasvua perustellaan muun muassa hyvällä edistymisellä ja vaikuttavilla tuloksilla.

Leader-tuet on tarkoitettu paikallisista tarpeista syntyneisiin kehittämistoimiin, joiden tavoitteena on synnyttää uusia elinkeinoja, työpaikkoja ja lisätä alueen elinvoimaisuutta.

Pitkä työ tuottaa tulosta

Uutta ohjelmakautta on valmisteltu pitkään yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyötahojen – ja ennen kaikkea alueen asukkaiden kanssa. Leader-ryhmät ovat hyvin selvillä maakunnan nykytilasta ja kehittämistarpeista. Seuraavan seitsemän vuoden toimintaa ohjaavat strategiat on tehty paikallisten toimijoiden ehdotusten, ideoiden ja visioiden pohjalta yhteistyön hengessä. Jokaisessa on huomioitu kunkin alueen erityispiirteet, joten suunnitellut toimenpiteet vastaavat suoraan alueiden tarpeisiin.

Uuden ohjelmakauden haasteet nähdään kaikissa neljässä Leader-ryhmässä pelkästään positiivisina. Maakunnassa riittää kehittämisintoa, joten ohjelmakauden avausta odotetaan innolla. Etelä-Pohjanmaalla on aina uskallettu tehdä omia oivalluksia ja myös toteuttaa niitä. Sillä asenteella selviää jatkossakin.

Uuden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukien haku käynnistyy vuoden 2015 alussa. Tällä hetkellä uuden ohjelmakauden hakua vielä valmistellaan eivätkä tukien ehdot ole täysin varmistuneet. Koska tuet ovat EU-osarahoitteisia, on EU:n komission hyväksyttävä käyttöönotettavat tukimuodot ja tukikohteet. Komissio käsittelee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa parhaillaan, hyväksyvää päätöstä odotetaan vuodenvaihteessa. Haun virallisesta aukeamisesta Leader-ryhmät tiedottavat erikseen.

Lisätietoja:

Aisapari ry, Mervi Niemi-Huhdanpää, puh. 0500 765 871,
mervi.niemi-huhdanpaa@aisapari.net
Kuudestaan ry, Paula Erkkilä, puh. 040 507 6104, paula.erkkila@kuudestaan.net
Liiveri ry, Sinikka Koivumäki, puh. 040 513 1824, sinikka.koivumaki@liiveri.net
Suupohjan Kehittämisyhdistys ry, Paavo Mattila, puh. 0400 423 401, paavo.mattila@sky.suupohja.fi

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | 2 kommenttia