Mallaskuun Panimossa tankit pyörivät täydellä teholla

Pienpanimobuumi on levinnyt myös Lapualle. Ulvilanmäellä ohrapeltojen keskellä Mallaskuun Panimossa tuoksuu makea mallas, kun tankit pyörivät täydellä teholla ja joulutäyttöjä tehdään kovalla vauhdilla. Tämänhetkinen tankkikapasiteetti on 8000 litraa, mutta lisätankkeja on tulossa.

–  Ne tulevat kasvattamaan kapasiteettia 5000 litralla, selvittää Mallaskuun Panimon toimitusjohtaja Ville-Petteri Salomäki.

Joulun alla riittää kiirettä. Mallaskuun Panimon toimitusjohtaja Ville-Petteri Salomäki (edessä) ja tuotannosta vastaava Sami Kangas valmistelevat lähetystä Etelä-Suomeen.

Sattumuksien jälkeen harrastuksesta tuli työ

Opiskellessaan Vaasan yliopistossa kauppatieteitä Salomäki alkoi harjoitella oluen valmistamista.

– Opettelin tekemään ihan alusta asti itse. Ajattelin, että jos muutkin ovat siihen pystyneet niin, miksen minäkin. Alkuun apuna olivat uutepurkit ja valmispakkaukset, mutta nopeasti siirryttiin mäskäämään maltaista ja harrastuksen loppuvaiheessa taidot olivat kehittyneet ja laitteisto alkoi olla hyvä.

Vuoden 2014 loppu oli käänteentekevää aikaa.

–  Silloisessa työpaikassa oli YT-neuvottelut, joiden seurauksena kyseinen työpaikka sai jäädä.

Salomäki ei asiasta lannistunut, vaan näki tilaisuuden tulleen: oli juuri oikea hetki oman yrityksen perustamiselle, joka oli ollut haaveissa jo opiskeluaikoina. Panimon perustaminen tuntui luontevalta ratkaisulta, kun olutharrastusta oli takana kymmenisen vuotta ja parilla kaverilla oli sama harrastus. Niinpä Mallaskuun Panimo päätettiin perustaa kolmen miehen voimin. Alkuperäisistä perustajista panimolla työskentelee ainoastaan Salomäki. Panimo on tosin palkannut jo muutaman työntekijän.

–  Minä hoidan paperiasiat, Sami Kangas toimii tuotantopuolella ja Ville Kyyrönen on myyntimiehenä, Salomäki kertoo.

35 eri olutta

Mallaskuun Panimo toimii rakennuksessa, joka tehtiin aikoinaan mansikoiden säilyttämiseen ja myymiseen.

– Yrittäjyyttä on aina ollut perheessä. Maataloutta, mansikanviljelyä ja äidillä lankakauppa.

Vuonna 2005 Salomäet luopuivat mansikanviljelystä, jota varten tehdyt tilat muokattiin 2015 Leader Aisaparin myöntämällä rahoituksella vastaamaan panimon tarpeisiin.

– Aisaparilta saatiin rahoitusta hallin eristämiseen, koneisiin ja laitteisiin.

Tähän mennessä tiloissa on valmistettu noin 35 eri olutta ja tuotteita lähtee ympäri Suomea.

– Kaupoista löytyy 12 erilaista tuotetta meiltä. Myös vakiravintoloissa on muutama tuote. Tällä hetkellä meillä on tuotannossa kahdeksan vakiotuotetta. Tässä panimon yhteydessä toimivassa myymälässä on myös kausituotteita ja erikoiseriä.

Salomäki on hyvillään uudesta alkoholilaista, jonka mukaan valmistaja saa myydä suoraan kuluttajalle.

– Suora ulosmyynti mahdollistaa myös erilaisimpien tuotteiden valmistamisen ja kokeilun.

Salomäki vertaa oluen valmistamista ruoanlaittoon:

– Ruokaakin tehdessä tietää, mitä jokin tietty ainesosa vaikuttaa. Samalla tavoin oppii myös oluen teon ja pystyy aikaansaamaan halutun lopputuloksen.

Mallaskuun Panimossa oluen reseptin suunnittelu aloitetaan paperilta.

– Suurin piirtein tiedetään, mitä makua mikäkin mallas tuo. Meidän tuotteista löytyy Hyvää Suomesta -merkki ja tuotteissa on 95 % kotimaisuusaste. Humala ja hiiva ovat ainoita, jotka ovat peräisin ulkomailta.

Suunnitelmissa matkailupuolen kehittäminen

Yritys ei ole keskittynyt ainoastaan oluen valmistamiseen, vaan 10 – 40 hengen ryhmille järjestetään panimokierroksia ja muille toimijoille vuokrataan tynnyreitä sekä hanoja.

– Lisäksi olutpulloihin on mahdollista saada oma etiketti, mikäli haluaa antaa niitä esimerkiksi yrityslahjoiksi. Olemme tehneet myös erilaisia yksilöityjä 6- ja 12-päkkejä asiakkaan haluamilla painatuksilla.

Töitä paiskitaan kovalla tahdilla. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää panimon ympäristön muokkaaminen.

Tarkoituksena on kehittää matkailupuolta ja perustaa kahvila ja kokoustilat tähän samaan pihapiiriin, valottaa Salomäki.

Elina Salomäki pyörittää panimon yhteydessä toimivaa myymälää ja tekee kirjanpitoa.
Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Nature Paavolassa valmistuu luonnon oma terveyspommi – koivunmahlajuoma

Soinissa puhtaan luonnon ympäröimänä sijaitsee pari sataa vuotta vanha tila. Entistä kantatilaa kehystää kaunis koivikko. Tilalla asuva Tiina Aittolampi surffaili netissä eräänä iltana. Sattumalta eteen tuli infoa koivunmahlasta. Aittolampi alkoi tutkia asiaa tarkemmin ja nyt hän pyörittää yhdessä miehensä Ari Aittolammen ja lastensa Timo, Janne ja Joonas Aittolammen kanssa Nature Paavola Oy nimistä yritystä, joka valmistaa koivunmahlatuotteita.

– Ensin oli tarkoitus tehdä vain luomukoivunmahlajuomaa, mutta sitten päädyttiin kokeilemaan makumahloja, mm. mustikka-, puolukka-, raparperi- ja tyrnimahlaa. Ne osoittautuivat toimiviksi, Aittolampi kertoo.

Koivunmahlaa pidetään luonnon omana terveyspommina.

– Se puhdistaa kehoa kuona-aineista, auttaa mm. aknesta kärsiviä. Mahla vaikuttaa myös positiivisesti rasva-arvoihin ja lievittää nivel- ja reumavaivoja.

Nature Paavola Oy valmistaa luomukoivunmahlan lisäksi makumahloja, mm. mustikka-, puolukka-, raparperi- ja tyrnimahlaa.

Myös villiyrttejä

Aittolampien perheessä viime kevät ja kesä oli kiireistä aikaa. Yrityksen alkuun saattaminen, minkä myötä Tiina ja hänen miehensä kiertelivät tutustumassa Suomen mahlatiloihin.

– Lisäksi meillä oli meneillään varaston rakennusurakka. Valmista tuli kesän loppupuolella.

Leader Kuudestaan myönsi rahoitusta varaston rakentamiseen ja laitteisiin.

–  Nykyään on ihan erilaista ryhtyä yrittäjäksi kuin 20-25 vuotta sitten. Nyt saa paljon enemmän apua. Leader Kuudestaan ja Uusyrityskeskus ovat olleet korvaamattomia alkavan yrittäjän taipaleella.

Myös ensi kesä tulee olemaan tapahtumien ja työntäyteinen. Nimittäin Nature Paavolassa tavoitteena on kerätä 30 000 litraa koivunmahlaa

–  Keruukausi on lyhyt ja kerätty mahla säilyy vuorokauden, joten on toimittava nopeasti, selvittää Aittolampi ja jatkaa:

– Ensi kesä kuluu myös villiyrttejä poimiessa. Kuivaamme ja pakkaamme niitä. Täällä järjestetään myös villiyrttikurssi ja mahlan keruukauden jälkeen alkaakin tilan remontointi, selvittää Aittolampi.

Vanhasta kantatilasta matkailutilaksi

Tilalla on pitkä historia, sillä ensimmäinen talo on seissyt kyseisellä paikalla jo 1570-luvulla. Vuosien saatossa tilaa ovat asuttaneet aika ajoin Tiinan sukulaiset.

– Vanhempani Kaija ja Taisto ostivat tilan 1962. Nyt meidän on tarkoitus remontoida tästä matkailutila noin 10 hengen ryhmille. Remontti alkaa ensi kesänä mahlan keruukauden jälkeen. Suunnitelmissa on kehittää luontomatkailua eikä tila sijaitse kaukana Pandatalosta, Keskisestä eikä PowerParkistakaan.

Parhaillaan Nature Paavolalla on menossa neuvotteluja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Koivunmahlan myynti on vielä pientä Suomessa. Meidän tuotteita on suurimmaksi osaksi myynnissä pääkaupunkiseudulla. Myös Kiinan markkinat ovat suunnitelmissa, valottaa Aittolampi.

Toiveissa on myös saada enemmän jalansijaa kotimaan markkinoilla.

– Lähituottajia hehkutetaan paljon ja mediassa nostetaan esiin lähiruoka ja -tuotteet, mutta markkinoille pääsy ei ole niin yksinkertaista. Toivotaan, että lähituottajat saavat jatkossa paremmin tilaa kotimaan markkinoilla.

Tiina Aittolampi vinkkaa, että koivunmahlajuoma on oiva ja terveellinen joululahja. – Sitä voi käyttää myös kauneudenhoidossa. Koivunmahlajuomalla voi pestä vaikkapa hiukset ja kasvonsa.
Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Hyvällä kökkähengellä rakentuu elämysportaat Jouppilanvuorelle

Seinäjoen Jouppilanvuorelle rakentuu puurakenteiset elämysportaat talkoilla. Joka keskiviikkoaamu Lakeuden Elämysliikunta -yhdistyksen porukka, hyvän yhteistyökumppani Lakeuden Ladun kanssa kokoontuu Luontotalo Käpälikköön kahvikupin ääreen käymään päivän työt läpi. Projektipäällikkönä toimii yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Salo.

– Ilman tällaista talkooporukkaa näin isoa hanketta ei uskaltaisi alata tekemään. Meillä on tämä yhdistyksen vakiporukka, jonka varaan uskaltaa laskea, Salo kiittelee ja jatkaa:

– Hyvällä mallilla ollaan, yli puolen välin. 350 porrasta on rakennettu ja vielä tulee noin 150 porrasta.

Vuosia vanha idea elämysportaista sai tuulta purjeisiin, kun aihe nousi pinnalle kesällä 2017 Seinäjoella järjestetyissä Kalevan kisoissa.

– Siellä kysyttiin, mikä seura ottaisi portaiden rakentamisen asiakseen. Me päätimme tarttua toimeen ja laittaa hankehakemuksen vetämään, Salo kertoo.

Tähän mennessä Salo on vetänyt 30 hanketta Lakeuden Elämysliikunta -yhdistyksen riveissä. Yhdistys on Leader Liiverin myöntämällä rahoituksella rakentanut erilaisia elämyskohteita mm. kuntoilupaikkoja Jouppilanvuorelta Ilmajoen Ahonkylään kulkevan reitin varrelle ja kunnostanut polkuja sekä reittejä Kyrkösjärven läheisyydessä. Rahoitusta elämysportaiden rakennushankkeeseen on tullut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Elämysportaiden lisäksi yhdistyksellä on meneillään esteettömän lastenreitin tekeminen, johon on tullut rahoitusta Leader Liiveriltä.

Lakeuden Elämysliikunnan vakitalkooporukka rakentaa portaita Jouppilanvuoren rinteeseen. Talkoissa ovat olleet auttamassa tähän mennessä 15 urheiluseuraa, yksittäisiä kansalaisia, Seinäjoen Seudun Ruskayhdistys ja Lakeuden Latu.

Yhteisöllisyys on voimavara – naurua ja vasaran pauketta

Lakeuden elämysliikunnan kökkäporukassa vitsit lentävät vähän väliä eikä sadesää haittaa ahertajia.

– Säällä ei ole väliä, täällä me ollaan siitä huolimatta, naurahtaa Salo.

Mikään ihme se ei ole, sillä porukasta huokuu yhteisöllisyys. Vanhin talkoolainen on 83-vuotta täyttävä Esko Takala. Hän on ollut mukana Lakeuden elämysliikunnan talkoissa viisi vuotta eikä puhettakaan poisjäämisestä.

– Täällä on mukavaa olla hommissa. Porukka on hyvä ja hyvän asian puolesta.

Talkoisiin on saatu myös uutta väkeä. Ahkera kuntoliikkuja Pentti Ritala on lähtenyt mukaan.

– Teen mielelläni ulkotöitä ja täällä on niin hyvä yhteishenki.

Lakeuden Elämysliikunta -yhdistyksen uusi talkoolainen Pentti Ritala ja talkoissa viisi vuotta mukana ollut Esko Takala kehuvat yhteishenkeä.

Portaat valmiina elokuussa

Elämysportaiden suunnittelu alkoi tammikuussa, kun sisätiloissa rakennettiin koeportaat. Hankkeen kuluessa aikataulussa on pysytty hyvin ja Seinäjoen perheliikuntapäivänä 15.8.2019 elämysportaat vihitään käyttöön.

– Vielä rakennetaan reilu sata porrasta, näköala-, väli- ja lähtöaluetasanne sekä laitetaan valot molemmin puolin kaiteita, Salo selvittää.

Rakennusvaiheessa olevat portaat ovat herättäneet kiinnostusta ja malttamattomimmat ovat käyneet jo testaamassa niitä.

– Kehuja on sadellut, mutta virallisesti portaat ovat kaikkien käytössä vasta vihkiäisten jälkeen, mainitsee Salo.

Lakeuden Elämysliikunta ry on tehnyt Leader- ja ELY-rahoituksella suuria tekoja yhteisen hyvän eteen: rakentamalla uusia ja kunnostamalla vanhoja reittejä sekä rakentamalla erilaisia elämyskohteita mm. kuntoilupaikkoja. Parhaillaan tekeillä ovat elämysportaat Joupiskalle ja elämysreitit Jouppilanvuoren läheisyyteen.

 

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Suupohjassa tähtäimessä Geopark

Suupohjassa Lauhanvuoren-Hämeenkankaan luontomatkailualueelle haetaan vuoden 2018 loppuun mennessä UNESCON Geopark-statusta alueen profiilin nostamiseksi. Lisäksi vuoden 2018 aikana Leader Suupohjan alueella tehtiin retkiä lähiluontokohteisiin, Kauhajoki Seura pystytti Kaikki kotona -näyttelyn ja Klumpulan puu- ja rakennustyö sai investointitukea. Tarkemmin vuodesta 2018 Suupohjassa:

Kuvissa ollaan Löytöretkellä marraskuisella Kauhanevalla. Retket ovat keränneet osallistujia kaikenikäisistä luontoliikunnasta kiinnostuneista. Elämyksellisen luontoliikunnan lisäksi retket ovat lisänneet yhteisöllisyyttä.

Kylille II -hankkeen Luonnon ja kulttuurin parhaat palat -teemassa Suupohjan alueella toteutetut Löytöretket alueella sijaitseviin lähiluontokohteisiin yllättivät täysin suosiollaan. Osallistujia retkillä on ollut kymmeniä ja lisäretkiä on suosion takia järjestetty. Retket suuntautuivat Lauhanvuoren kansallispuistoon, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon ja Ikkelänjoen maisemiin. Löytöretkillä oppaana on toiminut Ismo Nousiainen Taikapolku-yrityksestä.

Kuvassa matkailutoimijoiden ja Geopark-hankkeiden vetäjien joukko tutustumassa Suomen tällä hetkellä ainoaa Geoparkiin Rokua Geoparkiin helmikuussa 2018.

Lauhanvuoren-Hämeenkankaan luontomatkailualueelle haetaan vuoden 2018 loppuun mennessä UNESCON Geopark-statusta alueen profiilin nostamiseksi, minkä avulla alueen tunnettuus lisääntyy ja matkailijamäärät saadaan kasvuun. Geopark-statuksen saamisen yhtenä edellytyksenä on se, että alueen matkailupalvelut ovat riittävän laajat sekä helposti että keskitetysti alueelle saapuvien vierailijoiden löydettävissä.

Kehittämishankkeen tavoitteena on ensin kartoittaa toimijat ja seuraavassa vaiheessa sitouttaa ja tiivistää alueen matkailutoimijoiden yhteistyötä, kehittää osaamista, nostaa palveluiden laatutasoa, edistää markkinointia ja viestintää, luoda uusia toimivia ja kiinnostavia matkailutuotteita ja -palveluita, jotta alueen kilpailukyky paranee.

Hankkeella on onnistuttu kokoamaan yhteen alueen toimijoita. Opintoretkillä, koulutuksissa ja verkostoitumisella on edistetty alueen matkailutoimintaa ja matkailualan tulevaisuuden pyrkimyksiä. Hankkeen avulla on saatu herätettyä ihmisten yleistä kiinnostusta Geoparkia ja ennen kaikkea upeita lähiluontokohteita kohtaan.

 

Kuvissa kaksi Alpo Koivumäen teosta sekä ITE-taiteilija itse hankevetäjä Loviisa Kautiaisen kanssa.

Kauhajoki Seura pystytti kehittämishankkeessaan kauhajokisen ITE-taiteilija Alpo Koivumäen pihaan, Alpon Savannille, Kaikki kotona -näyttelyn kesällä 2018. Hankkeen tavoitteena on saada tuotteliaan ja maailmankuulun ITE-taiteilijan kaikki teokset kerrankin samaan paikkaan ihasteltaviksi, ja tätä kautta tuoda näkyvyyttä Alpon Savannille, mikä lisää vierailijoiden määrää. Tässä tavoitteessa on onnistuttu mainiosti ja näyttely saa jatkoa kesällä 2019. Hankkeessa tullaan vielä järjestämään mm. ITE-työpajoja.

Klumpulan puu- ja rakennustyö on saanut Leader Suupohjalta investointitukea tuotantohallin rakentamiseen ja tukkivannesahan hankintaan. Yritys saneeraa perinnerakennuskohteita, joissa hirsien korjaamiseen tai korvaamiseen tarvitaan mittatilaustyönä tehtyjä hirsiä. Investointi mahdollistaa hirsien saamisen rakennuskohteisiin ympärivuotisesti. Yritystuen hakijana tällä alalla toimiva yritys on ainutlaatuinen Leader Suupohjan toiminnassa.

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Aisaparin alueella Huippujuttu!-hankkeessa kannustettiin ja rohkaistiin

Aisaparin alueelta vuodesta 2018 erityisesti mieleenpainuneet ovat Huippujuttu!- ja IIRA-hanke, Santala Print Oy:n kasvu ja kansainvälistyminen sekä Evijärven Jokisuunlahdelle toteutettu uittomiesperinnealue. 

Huippujuttu synnytti Ilon elää 

Huippujuttu! -hankkeessa yhdistyivät teatteri- ja liikeilmaisu sekä valokuvat. Kaikkeen tähän päästiin tutustumaan ammattilaisten ohjaamana. Ikärajattomat ryhmät kokoontuivat 12 kertaa työpajoihin, joissa osallistujilla oli mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja onnistumisen iloa sekä oman kehon arvostamista.

Ensimmäinen ryhmä työskenteli kevään aikana, toisen ryhmän työskentely ajoittui syksyyn. Työpajassa työstettiin mm. seinämuraali eli seinämaalaus LSK Business Parkin alueella sijaitsevan rakennuksen betoniseen seinään. Seinämuraali sai nimekseen Ilo elää.

Huippujuttu! on monitaiteellinen hanke, jonka toimenpiteet kannustavat ja rohkaisevat nuoria ja työttömiä, osallistavat heitä ja ehkäisevät syrjäytymistä, siksi Huippujuttu! on yksi vuoden 2018 hankehelmistä.

Huippujuttu! -hankkeessa tuetaan osallistujien voimavaroja taiteen keinoin. Ryhmän jäsenet ja ohjaajat esittivät performanssin hankkeen ensimmäisen osion päätöstilaisuudessa. Hankkeessa toteutettu seinämuraali “Ilo elää” näkyy taustalla.

Kohti tulevaisuutta – yhdessä

IIRA (Immigrant Integration to rural areas) -hankkeen päätösseminaari pidettiin syyskuussa Lappajärvellä. Seminaarin teemana oli “Towards new and unknown” – olihan kyseessä hankkeen verkoston viimeinen yhteinen tapaaminen.

Hanke jatkuu vielä puolisen vuotta, ja sinä aikana kerätään yhteen hyvät käytännöt ja tehdään niistä yhteinen julkaisu. Seminaareissa on solmittu uusia tuttavuuksia, ja yhteistyö osallistujien kesken jatkuu tavalla tai toisella.

“Immigrant integration to rural areas”  on 16 Leader-alueen yhteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on maaseudulle sopivien kotouttamiskäytäntöjen esiin nostaminen ja kehittäminen. Hankkeeseen osallistuu kotouttamisen asiantuntijoita Suomen lisäksi Itävallasta, Ruotsista ja Saksasta.

Oudon kielemme ja syrjäisen sijainnin avulla tuotimme vieraille kokemuksen outoon maahan saapumisesta: millainen shokki se voi olla ja miten kotoutuminen alkaa. Osallistujat saivat itse kokea, millaista on olla kotouttamisen kohteena. Esittelimme myös alueemme kotouttamistyötä. IIRA-hanke on yksi vuoden 2018 hankehelmistä, koska kotouttamistyöllä on tärkeä merkitys koko alueelle.

Kaksivuotisen IIRA-hankkeen (Immigrant Integration to Rural Areas) päätösseminaari kokosi Lappajärvelle noin 80 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Itävallasta. Seminaarin päätteeksi maalattiin yhteinen tulevaisuus.

Santala Print Oy – kasvua ja kansainvälistymistä

Santala Print Oy:llä on takanaan pitkä historia. Yritys on nimittäin toiminut mainosten valmistusten parissa jo yli 35 vuotta. Aikaisemmin Santala Print Oy tunnettiin nimellä Mainostoimisto Santala.

Lapualla sijaitsevan yrityksen toiminnassa tärkeitä ovat olleet laatu, kokemus ja uudet innovaatiot. Niinpä Santala Print on laajentanut tuotanto- ja varastotilojaan sekä tehnyt suuria laitehankintoja, kun toiminta ja asiakkaiden tarpeet ovat kasvaneet. Santala Print Oy on kiinnittänyt huomiota myös asiakastiloihin toimintaa kehitettäessä.

Yritys toimii kotimaan markkinoiden lisäksi kansainvälisillä markkinoilla. Yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät hankkeet nostavat Santala Print Oy:n yhdeksi Aisaparin alueen helmeksi vuonna 2018.

Kuvassa: Santala Print Oy:n Turo ja Raimo Santala.

Uittomieskämppä, sauna ja tukkilaisten harjoittelurata

Evijärven Jokisuunlahdelle toteutettiin kansallisesti merkittävä uittoperinnealue Evijärvi-Seura ry:n hallinnoimassa hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennettiin vanhan perinteen mukainen uittomieskämppä, minkä jälkeen alueen kehittämistä jatkettiin rakentamalla saunarakennus ja tukkilaisten harjoittelurata, jossa on kaikkiaan 17 tukkilais- ja metsätyötaitoja tukevaa harjoittelupistettä.

Uittomieskämppä, saunarakennus ja tukkilaisten harjoittelurata kunnioittavat raskasta ja vaativaa puiden uittotyötä ja uittomiesperinnettä, ja on siksi yksi vuoden 2018 hankehelmistä.

Uittomieskämpän vihkiäiset pidettiin heinäkuussa 2017.
Saunarakennus valmistui Jokisuunlahdelle vuonna 2018.
Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kuudestaan ry:n alueella satsattiin matkailun kehittämiseen ja Soinissa innostuttiin MuoviSammosta

Kuudestaan ry:n alueelta vuodesta 2018 nousevat matkailun kehittäminen, Aktiivisuutta kyliin -teemahanke, MuoviSampo ja Puusta ruokaa -hanke:

Matkailun kehittämiseen yli 300 000 euroa

Vuoden 2018 Suomen matkailualan tulokkaiksi valitut Ähtärin pandat Lumi ja Pyry ovat todellakin saaneet vauhtia Kuudestaan ry:n alueen matkailualan yrityksiin ja toimijoihin. Panostukset kuluneen vuoden aikana ovat jatkuneet lähes edellisvuoden tahtia ja tukea on myönnetty yli 300 000 euroa tänä vuonna. Myös uusia, suoraan matkailualaan liittyviä yrityksiä tai välillisesti siihen liittyviä on syntynyt edelleen tasaisesti.

Pelkästään matkailuun liittyviä yritystukia Leader Kuudestaan on myöntänyt tämän vuoden aikana kahdeksan kappaletta. Hakijat ovat investoineet ja kehittäneet majoitustoimintaa sekä erilaisia matkailun oheistoimintapalveluita ja -tuotteita, kuten kiipeilypuistoa ja matkailun infopistettä. Investointi- ja perustamistuet ovat olleet kustannuksiltaan yhteensä lähes puoli miljoonaa euroa ja myönnetty tuen määrä 95 895 euroa. Suurimmat yritystuet alueeltamme on ohjattu hakemaan rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, missä rahoitusta on runsaammin jaettavissa.

Kehittämistukia välillisesti ja suoraan matkailuun liittyen on myönnetty kuluneen vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta tukea on haettu tasaisesti koko Kuudestaan ry:n alueen kuntiin ja kaupunkeihin. Rahoitusta on haettu erityisesti erilaisten ulkoilureitistöjen parantamiseen ja matkailupakettien sekä -palveluiden kehittämiseen. Yleishyödyllistä kehittämistukea on myönnetty viiteen matkailuun liittyvään kehittämishankkeeseen, jotka ovat kustannuksiltaan yhteensä noin 242 000 euroa ja näille tukea on myönnetty noin 220 000 euroa.

Vuoden 2018 matkailualan tulokkaiksi on valittu Ähtärin pandat Lumi ja Pyry.

Uusia hankehakijoita mukaan – rohkaisua ja apua aiemmin hakeneilta

Kuudestaan ry:llä oltiin ilahtuneita Aktiivisuutta kyliin -teemahankkeen hakuajan päätyttyä: reilun 20 hakijan joukossa oli seitsemän uutta ja innokasta hakijaa. Positiivista oli myös se, että hankehakijoita oli ympäri Kuudestaan ry:n toimialuetta. Teemahankkeessa oli mahdollista hakea rahoitusta harrastusvälineiden hankintaan ja harrastus- sekä vapaa-ajanviettopaikkojen ja reitistöjen rakentamiseen sekä kunnostukseen. Haetuista hankkeista 19 valittiin toteutukseen.

Uudet yhdistykset olivat rohkaistuneet hakemaan hanketta mm. aiemmin hakeneiden tukemana ja auttamana. Hankkeissa tehty talkootyö lisäsi yhteishenkeä ja toi myös hyvää mieltä, kun oman kädenjälki näkyi mm. kylän lasten ja nuorten viihtyvyydessä.

Ensimmäistä kertaa hanketta toteuttamassa ovat Boxing Ähtäri ry, Rantatöysän metsästysseura ry, Savolankylän maa- ja kotitalousseura ry, Soinin Eläinystävät ry, Suomenselän koskikalastajat ry, Suomenselän Pegasus ry ja Suomenselän Satanen ry.

Suomenselän Pegasus ry Töysästä hankki aurinkokaukoputken ja korjautti tähtitorninsa kupolia hankkeen rahoituksella.

MuoviSampo muuttaa muovisi rahaksi

Soinissa on käynnissä ainutlaatuinen kokeilu. Syyskuusta lähtien Yhteistalon pihamaata on koristanut mielenkiintoa herättänyt rakennus, MuoviSampo. Sammon taustalla on Maapalloliiga, Sitran järjestämä kilpailu, jossa yhdistykset kehittävät ihmisiä ympäristöystävällisiin tekoihin arjessaan kannustavia ratkaisuja. Kilpailuun on osallistunut Soinin 4H-yhdistyksen lipun alla toimiva joukkue, johon kuuluvat Soinin 4H-yhdistyksestä Saija Källi ja Suvi Osala, SeAMKista Kari Laasasenaho, Soinin kunnasta Juha Viitasaari ja Johannes Aalto sekä Kuudestaan ry:stä Jenni Savolainen. Muita kymmenen parhaan joukossa kisaavia ovat seitsemän joukkuetta pääkaupunkiseudulta, yksi Jyväskylästä ja yksi Oulusta.

Kilpailun kymmenen parhaan joukkoon yltäminen tarkoitti 10 000 euron kokeilurahaa MuoviSammolle. Kokeilurahan turvin MuoviSampo pääsi innostamaan kansaa muovin kierrättämiseen. Muovisampo on muovin palautuspaikka, jossa vastineena muovista jaetaan soinilaista Plastic Coin -nimistä paikallisvaluuttaa, joka käy maksuvälineenä paikallisessa K-market Kanelissa, kierrätyspuoti Neliapilassa sekä Soinissa järjestettävissä tapahtumissa.  Muovia kerätään noin kerran kuussa kampanjapäivillä. Vastaanotettavien pakkausten joukossa on pantillisia muovipakkauksia, jotka on panttitarroitettu paikallisessa K-market Kanelissa. Lisäksi Sammolla vastaanotetaan kilohintaista muovia, josta maksetaan euro kilolta. Kokeilussa halutaan selvittää, innostaako pieni rahallinen korvaus ihmisiä muovin kierrättämiseen ja olisiko panttijärjestelmä laajennettavissa palautuspulloista muuhunkin muovijätteeseen. Ohikulkuliikenne on 2100 asukkaan Soinissa vähäistä, joten panttipakkaukset jäävät todennäköisimmin oman kunnan alueelle, jonka vuoksi kunta on mitä mainioin pilottikohde.

MuoviSammon tärkeänä tavoitteena on lisäksi viestiä muovin kierrättämisen tärkeydestä myös Soinin rajojen ulkopuolelle.  MuoviSampo onkin näkynyt vahvasti mediassa ympäri maan ja kiinnostusta ovat osoittaneet niin paikalliset kuin kansallisetkin mediat. Yle Tiede oli seuraamassa MuoviSammon ensimmäisiä kampanjapäiviä ja Kesko teki Sammosta videon, joka on kerännyt huikeita katsojalukuja sosiaalisessa mediassa. Myös Helsingin Sanomissa MuoviSampo mainittiin esimerkkinä kannustimesta kierrätykseen.

Kilpailu päättyy ja voittaja julistetaan ystävänpäivänä 14.2. Ennen sitä on luvassa vielä ainakin Muovi-aiheinen seminaari, johon odotamme mielenkiintoisia vieraita sekä viimeiset muovinkeräyspäivät. MuoviSampo-tiimi päivittää jatkuvasti kuulumisiaan sosiaaliseen mediaan ja verkkosivusto www.muovisampo.fi kertoo lisää.

Erityisesti MuoviSampo-tiimiä on ilahduttanut lasten ja nuorten innostuminen kierrättämisestä. Kodeista on saatu viestiä, että lapset pitävät huolta muovipakkausten päätymisestä oikeaan osoitteeseen ja onpa teiden varsiltakin löytynyt innokkaita muovin kierrättäjiä. Lisäksi kokeilun nostattama yhteisöllisyys on ilahduttanut joukkuetta.

Puusta ruokaa

Kari Laasasenaho ja Risto Lauhanen
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö

Voiko puusta valmistaa ruokaa? Tämä on varmasti ensimmäinen kysymys, jonka kuulemme, kun mainitsemme hankkeemme nimen. Moni saattaa tehdä hätäisiä johtopäätöksiä: Näin teki eräs metsäalan opettaja ja tarrasi männynneulasiin hakkuuaukolla ja yritti jauhaa neulasia suussaan. Neulasista ei ole kuitenkaan vatsantäytteeksi sellaisenaan. Ei ihme, että neulaset jouduttiin lopulta sylkäisemään suusta pois. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toisin, kun neulaset prosessoidaan ensin kemiallisesti.

Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri) on ollut meneillään Puusta ruokaa –hanke, joka on koonnut yhteen luonnontuotealan toimijoita Kuudestaan ry:n alueella. Hankkeen keskiössä on edistää puun käyttöä elintarviketuotteiden raaka-aineena. Esimerkiksi syyskuussa 2018 järjestettiin Ähtärin eläinpuiston kotieläinpihalla Oksat pois! –seminaari, joka kokosi yhteen runsaasti aiheesta kiinnostuneita toimijoita. Tilaisuudessa kuultiin mm. lappajärveläisen Tiina Kujalan yritystarina kuusenkerkällä maustetun kraatteriveden kehittämisestä sekä Ruralia insitituutin Juha Rutasen katsaus alan nykytilasta ja tulevaisuuden trendeistä. Puusta ruokaa -hankkeessa on saatu selville, että potentiaalisimmat metsästä kerättävät luonnontuotteet ovat tällä hetkellä mahla, pakurikääpä ja kuusenkerkkä. Näille on kysyntää ja niistä ollaan valmiita myös maksamaan.

Kansainvälisesti luonnontuotteilla on kova kysyntä. Hankkeen kautta olimme yhteydessä mm. englannissa toimivaan suomalaiseen yrittäjään, joka on lanseeraamassa kuusenkerkkäjauhetta paikallisille markkinoille. Lisäksi Ähtärin solmimat yhteistyösopimukset Kiinan kanssa voivat johtaa paikallisten luonnontuotteiden kysynnän kovaan kasvuun. Paikallista yhteistyötä ja toimivaa keruulogistiikka tarvitaan, jotta kysyntään voidaan vastata!

Olemme todellakin miettineet myös sitä, voisiko neulasia käyttää elintarvikkeiden raaka-aineena. Eviran mukaan kuusenkerkkien kohdalla ei välttämättä tarvita raskasta uuselintarvikelupaprosessia. Jos esimerkiksi tehdään neulasille kuumavesiuutto, eli keitetään niitä, voidaan myydä uutetta ja jauhaa kuivattu kiintoaine jauheeksi. Näitä jakeita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi mausteita ja ravintolisinä. Seilab analysoikin hankkeelle parhaillaan kuusenkerkän ja talvilevossa olevien männyn ja kuusenneulasten ravintoarvojen eroja.

Kokoamme hankkeen aikana luonnontuotealan yrittäjiä mukaan mahdolliseen yritysryhmähankkeeseen. Lisäksi järjestämme matkan Viroon alkuvuodesta 2019. Matkan aikana tutustutaan paikalliseen luonnontuotealaan Virossa. Jatkohankkeesta ja Viron matkasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä sähköpostilla risto.lauhanen@seamk.fi tai kari.laasasenaho@seamk.fi.

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kv-seminaarit Askelmerkkejä kansainvälisyyteen 22.1.-23.1.2019 Evijärvellä, Alavudella, Ilmajoella ja Kauhajoella

Kv-seminaareissa annetaan kattava paketti kansainvälistymismahdollisuuksista ja pidetään porinaa kv-ideoista. Tervetuloa mukaan ja kuulemaan lisää Evijärvelle, Alavudelle, Ilmajoelle tai Kauhajoelle!

Mitä?

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät järjestävät alueillaan kv-seminaarit, joissa kerrotaan mm. Erasmus+ -nuoriso-ohjelmasta, Allianssista, eurooppalaisesta nuorisovaihtoverkosto Platformista, Euroopan solidaarisuusjoukoista ja EU-tietokeskuksesta. Lisäksi kuullaan, mistä oli kyse, kun Ylivieskan Kankaan kylällä rakennettiin sauna Unkariin.

Puhujina ovat Ritva Saarikettu, kansainvälisten asioiden koordinaattori nuorisokeskus Villa Elbasta, Rita Kovacs, kv-koordinaattori Rieska-Leaderista, Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksesta, Timo Hämäläinen, erityisasiantuntija Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:stä (Evijärven, Ilmajoen ja Kauhajoen tilaisuudet) ja Pia Kattelus, kansainvälisten asioiden päällikkö Etelä-Pohjanmaan liitosta (Alavuden tilaisuus).

Milloin ja missä?

Tiistaina 22.1.2019

klo 8.45-11.30 Evijärvi, Kirkonkylän koulu:

  • Voltintie 6, 62510 Kuoppa-aho

Ohjelma:

klo 13.30-16.00 Alavus :

  • ( Tarkempi paikka päivitetään joulukuun aikana)

Ohjelma:

Keskiviikkona 23.1.2019

klo 8.45-11.30 Ilmajoki, Leader Liiverin toimisto:

  • Könnintie 27, 60800 Ilmajoki

Ohjelma:

klo 13.00-16.00 Kauhajoki, Suupohjan ammatti-instituutti / Kauppaoppilaitoksen auditorio:

  • Prännärintie 17, 61801 Kauhajoki

Ohjelma:

Kenelle?

Seminaarit ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille ja tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.1.2019 täältä.

Lisätietoja seminaareista:

Marjukka Mäkinen, marjukka.makinen@kuudestaan.net, 040 663 5229

 

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Liiverin tukemat yhteistyökumppanit saivat arvokasta tunnustusta pitkäjänteiselle työlleen

Vuosi 2018 oli palkintojen juhlaa. Useat Liiverin tukemat yhteistyökumppanit saivat arvokasta tunnusta pitkäjänteiselle työlleen:

Jalasjärveläisiä vuosikymmenten ajan yhdistänyt Mukula ry sai Artturi Leinosen palkinnon. Mukulan ansioihin lukeutuvat muun muassa Liiverin rahoituksella pönkitetyt Aukusti-rock, paikallisten nuorten kv-vaihto sekä viimeisimpänä Jalasjärven Skatepark.

Useat Liiverin yritystuella toimintaansa kehittäneet yritykset saivat tunnustusta. Seinäjokelainen Notta Systems Oy valittiin Etelä-Pohjanmaan lupaavimmaksi kasvavaksi yritykseksi edeten valtakunnalliseen Kasvu Open finaaliin. Vuoden yrittäjinä palkittiin seinäjokinen CustomIT ja ilmajokinen Fysio 2000. Joupin vanhatupa sai puolestaan Artturi Leinosen palkinnon.

Liiverin rahalla rakennettu Ilvesjoen valokuituverkko kilpaili ainoana Suomesta Euroopan unionin laajakaistakilpailussa. Lopulta Ilvesjoen kylälle irtosi Brysselissä jaettu toinen sija. Nopeita verkkoyhteyksiä tarvitsevat ennen kaikkea kylän yritykset ja isot maatilat.

Liiveri on kylien luottopakki. Alueemme 55 kylästä 43 on kehittänyt toimintaansa hankkeiden avulla. Yksi aktiivisimmista on Könnin kylä, joka sai kunnian kantaa vuoden eteläpohjalainen kylä tunnustusta.

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Suomen täyttötarvike – Toista samanlaista yritystä ei Suomessa ole

Suomen täyttötarvike myy eläinten täytössä tarvittavia tuotteita. Yrittäjänä toimii Raisa Kaatrasalo. Hänen miehensä perusti nettikaupan Täyttötarvike.fin vuonna 2010.

– Mies harrasti metsästystä ja alkoi harrastaa myös eläinten täyttämistä. Hän pyöritti yritystä sivutoimisesti päivätyönsä ohella muutaman vuoden, kertoo Kaatrasalo.

Tuolloin he asuivat vielä Pohjois-Savossa Lapinlahdella. Vuonna 2014 perhe muutti Raisan lapsuuden maisemiin Kauhavan Kortesjärvelle miehen töiden perässä. Silloin alkoi puntarointi, mitä tehdä yrityksen kanssa, jonka toiminta oli kasvanut niin, että se vaati täysipäiväistä tekijää. Lopulta Raisa päätti ryhtyä yrittäjäksi ja perusti Suomen täyttötarvikkeen. Leader-ryhmä Aisaparilta tuli apua uudelle yritykselle.

Suomen täyttötarvikkeen tuotteita lähtee ympäri Suomea. Eläinten kehojen valmistus mm. eläinten täyttäjille on yrityksen ensisijaista toimintaa, joka saatiin aloitettu Aisaparin tukemana. – Jatkossa tarkoituksena on laajentaa omaa mallistoa, kun kerran on päästy alkuun, sanoo Suomen täyttötarvikkeen yrittäjä Raisa Kaatrasalo.

Raisa Kaatrasalo aloitti Suomen täyttötarvikkeen yrittäjänä helmikuussa 2015. Päätös ei syntynyt hetkessä, vaan se oli pitkien pohdintojen lopputulos. Aisaparin myöntämällä Leader-rahoituksella yritykselle rakennettiin toimitilat ja oma tuotanto polkaistiin käyntiin.

–  Ilman Leader-rahoitusta tämä kaikki ei olisi toteutunut. Yritystuki oli heti alussa vahvasti mielessä, kun omien tuotteiden valmistus piti aloittaa tyhjästä. Aiemmin tilasimme eläinten kehoja ulkomailta, mutta se oli hiukan kankeaa: pitkät toimitusajat ja isot toimituskulut.

Yritykselle tehtiin myös kuvasto, jossa Suomen täyttötarvikkeen omavalmisteiset tuotteet ovat pääosassa. Kaikki tuotteet ovat nähtävillä yrityksen verkkokaupassa.

Yhä edelleen tilaamme jonkin verran kehoja ulkomailta, kun Suomessa näitä ei valmista kukaan muu kuin me ja mallistomme ei ole vielä niin kattava. Lisäksi me maahantuomme mm. lasisilmiä, keinokieliä ja -kitoja sekä muotoilumassoja.

Asiakkaina myös taiteilijoita

Eläinten täyttäjien lisäksi Suomen täyttötarvikkeen asiakkaina on myös paljon muiden alojen ammattilaisia.

Keramiikkataiteilijat voivat tilata lasisilmiä teoksiinsa ja viime syksystä lähtien projektina on ollut eläinten kehojen valmistaminen eräälle kuvataiteilijalle ensi vuonna järjestettävään taidenäyttelyyn. Yllättävän moneen pääsee osalliseksi tätä työtä tehdessään.

Kaatrasalo on kiitollinen avoimesta, hyvästä ja vahvasta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.

Kehojen valamiseen tarvitaan lasikuitumuottia. Ennen muotin tekoa eläimen kehon anatomia on oltava muotoiltu oikein, jotta muotti voidaan valmistaa. Alan suomalaiset huippuosaajat ovat muotoilleet meille kehoja.

Parhaiten oppii tekemällä

Kaatrasalon työpäivään kuuluu muun muassa verkkokaupassa tehtyjen tilausten läpikäynti ja eläinten kehojen valmistaminen.

Esimerkiksi karhun pään tekeminen aloitetaan muotin rasvaamisella, minkä jälkeen muotti pitää kiinnittää aluslevyyn. Muottien eri osien pitää olla tiivisti kiinni toisissaan, kun tänne kaadetaan uretaaniraaka-aineseosta. Sitten jätän sen muutamaksi tunniksi kovettumaan, minkä jälkeen irrotan muotin ja siistin karhun pään.

Kaatrasalolla ei ollut entuudestaan kokemusta alalta. Hänen mukaansa työn oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla.

Yllättävän nopeasti tämän oppii. Olen todella järjestelmällinen, ehkä se edisti asiaa. Arvonlisäverotukseen ja kirjanpitoon liittyvät asiat opin ensin. Tuotteisiin liittyvissä asioissa oli hieman enemmän opeteltavaa.

Elämäntilanne oli sopiva yrittäjäksi ryhtymiseen

Ennen yrittäjyyttä Kaatrasalo oli ollut työntekijänä muiden yrityksissä eikä oma yrittäjyys kuulunut suunnitelmiin.

Nuorempana ajattelin, että en ikinä ryhdy yrittäjäksi, vaan toisin kävi, naurahtaa Kaatrasalo ja jatkaa:

En koe yrittäjyyttä liian haastavaksi, vaikka byrokratiaa on paljon.

Nyt Kaatrasalo on tyytyväinen rohkeaan valintaansa.

Tähän elämäntilanteeseen yrittäjyys on sopiva vaihtoehto ja pystyn rytmittämään työpäivät niin kuin parhaaksi katson ja voin olla auttamassa läksyissä sekä tekemässä välipalaa, kun lapset tulevat koulusta.

 

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Puuidea Oy – Teuvalta tuotteita ympäri Suomea

Jouko Rintala pohti vuosia oman yrityksen perustamista. Puuidea Oy:n tarina alkoi vuonna 2012, kun Rintala ryhtyi tuumasta toimeen. Nyt teuvalaisen yrityksen puurakenteisia parvekkeita voi nähdä asennettuna kerrostaloihin pääkaupunkiseudulla ja maakuntien kasvukeskuksissa. Leader Suupohja on ollut merkittävä apu yrityksen matkan varrella.

Rintalalle oli alusta alkaen selvää, että hänen yrityksensä keskittyisi puualaan, josta hänellä on vankka kokemus ja osaaminen. – Työura alkoi isän omistamassa puualan yrityksessä, jossa työskentelin 10 vuotta ja toiset 10 vuotta olin puuteollisuudessa. Mielessä kyti koko ajan ajatus omasta yrityksestä, kertoo Puuidea Oy:n toimitusjohtaja Jouko Rintala.

Piharakennuksista kerrostalojen puurakenteisiin parvekkeisiin

Yrityksen toiminta sai alkusysäyksen piharakennusten koemarkkinoinnista.

– Lähdettiin testaamaan piharakennusmallia Tampereelle alan messuille, joilla vastaanotto oli erittäin hyvä.

Messujen jälkeen ei aikailtu, vaan hyvän asiakaspalautteen saattelemana Puuideassa ryhdyttiin tekemään laajaa tuotekehityshanketta. Siihen yritys sai rahoitusta Leader Suupohjalta. Hankkeessa luotiin uusi liiketoimintasuunnitelma ja piharakentamisen mallistot City sekä Classic.

– Alussa tehtiin kevyitä piharakennuksia: vierasaittoja, leikkimökkejä, kesäaittoja ja -keittiöitä, kaikenlaisia kevyitä lisärakennuksia moderniin kaupunkiympäristöön.

Kuitenkin pian toimintaa haluttiin laajentaa ympärivuotiseksi ja alkoi pohdinta siitä, mitä muita tuotteita voitaisiin keksiä ja kehittää sesonkituotteiden ympärille.

– Sitten tuli aivan uusi ja kiinnostava idea puurakenteisista kerrostalojen parvekkeista. Tähän ideaan tartuttiin ja lähdettiin tekemään meidän mittakaavassa merkittävää tuotekehitysprojektia, joka on jo nyt osoittautunut toimivaksi.

Puuidea haki rahoitusta Leader Suupohjalta toistamiseen. Rakentaminen on nimittäin tällä hetkellä vilkasta ja kerrostalojen puurakenteisille parvekkeille riittää kysyntää.

– Puurakenteisista parvekkeista on muodostunut meille merkittävä tuote. Niitä voidaan asentaa sekä betoni- että puukerrostaloihin.

Puuidean tulevaisuus näyttää valoisalta. Keväällä yritys solmi historiansa suurimman kaupan, jonka myötä Tampereelle kohoaviin betonikerrostaloihin asennetaan Puuidean parvekkeet.

Yrittäjyys tuttua jo lapsuudesta

Puuidea työllistää ympärivuotisesti kuusi työntekijää, mutta sesonkiaikoina enemmän. Toimitilat sijaitsevat Teuvalla.

– Suupohjan alueella ja Teuvalla on hyvä yrittää. Työvoimaa ja toimitiloja on saatavilla. Myös yrityspalvelut toimivat hyvin. Neuvoa saa silloin, kun on tarve.

Yrittäjyys on Rintalalle jo kotoa vahvaa perua. Hän on nähnyt lapsuudessaan, millaista yrittäjän arki on.

– Yrittäjyydestä on tullut lapsuudessa realistinen kuva, kun on nähnyt sen hyvät ja huonot puolet. Suomi on hyvä maa toimia yrittäjänä. Täällä on yrittäjämyönteisyyttä ja puitteet ovat hyvät. Suomessa myös arvostetaan pk-yrityksiä.

Leader Suupohja on ollut merkittävä apu ja toiminnan kehittämisen sekä kasvun mahdollistaja teuvalaiselle yritykselle.

– Leader Suupohja on mahdollistanut rahoituksellaan pienen yrityksen pärjäämisen maaseudulla. Monesti yrityksissä on hyviä ideoita, mutta niille on tärkeää saada myös rahoitus, etenkin kun alkuvaiheessa yrityksen resurssit ovat rajalliset.

Puuidean puurakenteisia parvekkeita on esimerkiksi Seinäjoella sijaitsevissa kerrostaloissa. Niitä voidaan asentaa sekä betoni- että puukerrostaloihin.
Classic-malliston vierasmaja.
City-malliston kesäkeittiö.
Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti