Suomen täyttötarvike – Toista samanlaista yritystä ei Suomessa ole

Suomen täyttötarvike myy eläinten täytössä tarvittavia tuotteita. Yrittäjänä toimii Raisa Kaatrasalo. Hänen miehensä perusti nettikaupan Täyttötarvike.fin vuonna 2010.

– Mies harrasti metsästystä ja alkoi harrastaa myös eläinten täyttämistä. Hän pyöritti yritystä sivutoimisesti päivätyönsä ohella muutaman vuoden, kertoo Kaatrasalo.

Tuolloin he asuivat vielä Pohjois-Savossa Lapinlahdella. Vuonna 2014 perhe muutti Raisan lapsuuden maisemiin Kauhavan Kortesjärvelle miehen töiden perässä. Silloin alkoi puntarointi, mitä tehdä yrityksen kanssa, jonka toiminta oli kasvanut niin, että se vaati täysipäiväistä tekijää. Lopulta Raisa päätti ryhtyä yrittäjäksi ja perusti Suomen täyttötarvikkeen. Leader-ryhmä Aisaparilta tuli apua uudelle yritykselle.

Suomen täyttötarvikkeen tuotteita lähtee ympäri Suomea. Eläinten kehojen valmistus mm. eläinten täyttäjille on yrityksen ensisijaista toimintaa, joka saatiin aloitettu Aisaparin tukemana. – Jatkossa tarkoituksena on laajentaa omaa mallistoa, kun kerran on päästy alkuun, sanoo Suomen täyttötarvikkeen yrittäjä Raisa Kaatrasalo.

Raisa Kaatrasalo aloitti Suomen täyttötarvikkeen yrittäjänä helmikuussa 2015. Päätös ei syntynyt hetkessä, vaan se oli pitkien pohdintojen lopputulos. Aisaparin myöntämällä Leader-rahoituksella yritykselle rakennettiin toimitilat ja oma tuotanto polkaistiin käyntiin.

–  Ilman Leader-rahoitusta tämä kaikki ei olisi toteutunut. Yritystuki oli heti alussa vahvasti mielessä, kun omien tuotteiden valmistus piti aloittaa tyhjästä. Aiemmin tilasimme eläinten kehoja ulkomailta, mutta se oli hiukan kankeaa: pitkät toimitusajat ja isot toimituskulut.

Yritykselle tehtiin myös kuvasto, jossa Suomen täyttötarvikkeen omavalmisteiset tuotteet ovat pääosassa. Kaikki tuotteet ovat nähtävillä yrityksen verkkokaupassa.

Yhä edelleen tilaamme jonkin verran kehoja ulkomailta, kun Suomessa näitä ei valmista kukaan muu kuin me ja mallistomme ei ole vielä niin kattava. Lisäksi me maahantuomme mm. lasisilmiä, keinokieliä ja -kitoja sekä muotoilumassoja.

Asiakkaina myös taiteilijoita

Eläinten täyttäjien lisäksi Suomen täyttötarvikkeen asiakkaina on myös paljon muiden alojen ammattilaisia.

Keramiikkataiteilijat voivat tilata lasisilmiä teoksiinsa ja viime syksystä lähtien projektina on ollut eläinten kehojen valmistaminen eräälle kuvataiteilijalle ensi vuonna järjestettävään taidenäyttelyyn. Yllättävän moneen pääsee osalliseksi tätä työtä tehdessään.

Kaatrasalo on kiitollinen avoimesta, hyvästä ja vahvasta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.

Kehojen valamiseen tarvitaan lasikuitumuottia. Ennen muotin tekoa eläimen kehon anatomia on oltava muotoiltu oikein, jotta muotti voidaan valmistaa. Alan suomalaiset huippuosaajat ovat muotoilleet meille kehoja.

Parhaiten oppii tekemällä

Kaatrasalon työpäivään kuuluu muun muassa verkkokaupassa tehtyjen tilausten läpikäynti ja eläinten kehojen valmistaminen.

Esimerkiksi karhun pään tekeminen aloitetaan muotin rasvaamisella, minkä jälkeen muotti pitää kiinnittää aluslevyyn. Muottien eri osien pitää olla tiivisti kiinni toisissaan, kun tänne kaadetaan uretaaniraaka-aineseosta. Sitten jätän sen muutamaksi tunniksi kovettumaan, minkä jälkeen irrotan muotin ja siistin karhun pään.

Kaatrasalolla ei ollut entuudestaan kokemusta alalta. Hänen mukaansa työn oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla.

Yllättävän nopeasti tämän oppii. Olen todella järjestelmällinen, ehkä se edisti asiaa. Arvonlisäverotukseen ja kirjanpitoon liittyvät asiat opin ensin. Tuotteisiin liittyvissä asioissa oli hieman enemmän opeteltavaa.

Elämäntilanne oli sopiva yrittäjäksi ryhtymiseen

Ennen yrittäjyyttä Kaatrasalo oli ollut työntekijänä muiden yrityksissä eikä oma yrittäjyys kuulunut suunnitelmiin.

Nuorempana ajattelin, että en ikinä ryhdy yrittäjäksi, vaan toisin kävi, naurahtaa Kaatrasalo ja jatkaa:

En koe yrittäjyyttä liian haastavaksi, vaikka byrokratiaa on paljon.

Nyt Kaatrasalo on tyytyväinen rohkeaan valintaansa.

Tähän elämäntilanteeseen yrittäjyys on sopiva vaihtoehto ja pystyn rytmittämään työpäivät niin kuin parhaaksi katson ja voin olla auttamassa läksyissä sekä tekemässä välipalaa, kun lapset tulevat koulusta.

 

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Puuidea Oy – Teuvalta tuotteita ympäri Suomea

Jouko Rintala pohti vuosia oman yrityksen perustamista. Puuidea Oy:n tarina alkoi vuonna 2012, kun Rintala ryhtyi tuumasta toimeen. Nyt teuvalaisen yrityksen puurakenteisia parvekkeita voi nähdä asennettuna kerrostaloihin pääkaupunkiseudulla ja maakuntien kasvukeskuksissa. Leader Suupohja on ollut merkittävä apu yrityksen matkan varrella.

Rintalalle oli alusta alkaen selvää, että hänen yrityksensä keskittyisi puualaan, josta hänellä on vankka kokemus ja osaaminen. – Työura alkoi isän omistamassa puualan yrityksessä, jossa työskentelin 10 vuotta ja toiset 10 vuotta olin puuteollisuudessa. Mielessä kyti koko ajan ajatus omasta yrityksestä, kertoo Puuidea Oy:n toimitusjohtaja Jouko Rintala.

Piharakennuksista kerrostalojen puurakenteisiin parvekkeisiin

Yrityksen toiminta sai alkusysäyksen piharakennusten koemarkkinoinnista.

– Lähdettiin testaamaan piharakennusmallia Tampereelle alan messuille, joilla vastaanotto oli erittäin hyvä.

Messujen jälkeen ei aikailtu, vaan hyvän asiakaspalautteen saattelemana Puuideassa ryhdyttiin tekemään laajaa tuotekehityshanketta. Siihen yritys sai rahoitusta Leader Suupohjalta. Hankkeessa luotiin uusi liiketoimintasuunnitelma ja piharakentamisen mallistot City sekä Classic.

– Alussa tehtiin kevyitä piharakennuksia: vierasaittoja, leikkimökkejä, kesäaittoja ja -keittiöitä, kaikenlaisia kevyitä lisärakennuksia moderniin kaupunkiympäristöön.

Kuitenkin pian toimintaa haluttiin laajentaa ympärivuotiseksi ja alkoi pohdinta siitä, mitä muita tuotteita voitaisiin keksiä ja kehittää sesonkituotteiden ympärille.

– Sitten tuli aivan uusi ja kiinnostava idea puurakenteisista kerrostalojen parvekkeista. Tähän ideaan tartuttiin ja lähdettiin tekemään meidän mittakaavassa merkittävää tuotekehitysprojektia, joka on jo nyt osoittautunut toimivaksi.

Puuidea haki rahoitusta Leader Suupohjalta toistamiseen. Rakentaminen on nimittäin tällä hetkellä vilkasta ja kerrostalojen puurakenteisille parvekkeille riittää kysyntää.

– Puurakenteisista parvekkeista on muodostunut meille merkittävä tuote. Niitä voidaan asentaa sekä betoni- että puukerrostaloihin.

Puuidean tulevaisuus näyttää valoisalta. Keväällä yritys solmi historiansa suurimman kaupan, jonka myötä Tampereelle kohoaviin betonikerrostaloihin asennetaan Puuidean parvekkeet.

Yrittäjyys tuttua jo lapsuudesta

Puuidea työllistää ympärivuotisesti kuusi työntekijää, mutta sesonkiaikoina enemmän. Toimitilat sijaitsevat Teuvalla.

– Suupohjan alueella ja Teuvalla on hyvä yrittää. Työvoimaa ja toimitiloja on saatavilla. Myös yrityspalvelut toimivat hyvin. Neuvoa saa silloin, kun on tarve.

Yrittäjyys on Rintalalle jo kotoa vahvaa perua. Hän on nähnyt lapsuudessaan, millaista yrittäjän arki on.

– Yrittäjyydestä on tullut lapsuudessa realistinen kuva, kun on nähnyt sen hyvät ja huonot puolet. Suomi on hyvä maa toimia yrittäjänä. Täällä on yrittäjämyönteisyyttä ja puitteet ovat hyvät. Suomessa myös arvostetaan pk-yrityksiä.

Leader Suupohja on ollut merkittävä apu ja toiminnan kehittämisen sekä kasvun mahdollistaja teuvalaiselle yritykselle.

– Leader Suupohja on mahdollistanut rahoituksellaan pienen yrityksen pärjäämisen maaseudulla. Monesti yrityksissä on hyviä ideoita, mutta niille on tärkeää saada myös rahoitus, etenkin kun alkuvaiheessa yrityksen resurssit ovat rajalliset.

Puuidean puurakenteisia parvekkeita on esimerkiksi Seinäjoella sijaitsevissa kerrostaloissa. Niitä voidaan asentaa sekä betoni- että puukerrostaloihin.
Classic-malliston vierasmaja.
City-malliston kesäkeittiö.
Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

KuuKartano – Luovuuden kehto

KuuKartanoon johtava tie on mutkittelevaa pikkutietä, jota koristaa idyllinen maalaismaisema. Perille päästyään puiden siimeksessä kohoaa vaaleanpunainen puutalo, joka muistuttaa huvilaa. Pihapiirin näkymä saa mielikuvituksen liikkeelle ja arkiset asiat unohtuvat. Talon portailla vastassa on reipas talon emäntä, MagaLacriman yrittäjä Sanna Keltaniemi goottihenkiseen asuun pukeutuneena. KuuKartanoon sisään astuessa tunnelma vie mukanaan: seiniä koristavat abstraktit värikkäät maalaukset ja huoneet on sisustettu vanhoilla huonekaluilla sekä esineillä

Yrityksensä MagaLacriman parissa Sanna Keltaniemi on päässyt työskentelemään niiden asioiden parissa, jotka ovat aina inspiroineet häntä.

Sivupolkujen kautta kohti unelmaa

Keltaniemen sanoin nykyinen tilanne on unelmien täyttymys. Hän osti KuuKartanon yritykselleen MagaLacrimalle heinäkuussa 2017 ja sitä myöten myös yrityksen toiminta laajeni tatuointistudion palveluista tyky-päivien järjestämiseen. Tie nykytilanteeseen ei ole kuitenkaan ollut kaikkein suorin.

– Valmistuin 2004 muotoilijaksi ammattikorkeakoulusta, minkä jälkeen tein alan hommia enemmän tai vähemmän. Kehittelin jo silloin tuotemerkki MagaLacriman. Toimin vaatetusalan yrittäjäharjoittelijana yrityshautomon kautta vuoden verran valmistumiseni jälkeen, mutta sitten tuli sellainen olo, että tällä seudulla ei pelkästään vaatetusalan yrittäjänä välttämättä elä.

Keltaniemi päätti kouluttautua nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Hän työskenteli Ilmajoen kunnalla nuoriso-ohjaajana kymmenisen vuotta. Kesällä 2010 Keltaniemi otti merkittävän askeleen kohti nykyistä työtään.

– Sain mahdollisuuden kokeilla tatuoinnin tekoa ja se vei mennessään. Olen aina tykännyt piirtää, joten tatuointien teko tuntui luonnolliselta jatkumolta.

Keltaniemi aloitti nuoriso-ohjaajan työn ohella tatuoijana nettiosuuskunnan kautta, kunnes maaliskuussa 2017 hän päätti perustaa yrityksen MagaLacrima. Loppusilaus oli KuuKartanon löytyminen yrityksen toimitiloiksi.

Inspiraatiota luonnosta, kierrätyksestä ja alakulttuureista

Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitseva KuuKartano on nyt Keltaniemen taitojen, luovuuden ja inspiraation kehto, jossa tarjotaan sekä yksilö-, ryhmä- että hyvinvointipalveluita.

– Täällä on tatuointistudio ja pieni puoti, jossa myyn itse tehtyjä koruja, pieniä käsitöitä ja luonnonkosmetiikkaa. Järjestän myös tyky-päiviä, jolloin on mahdollista päästä kokeilemaan esimerkiksi historiallista jousiammuntaa.

Ampumaan pääsee vaistovaraisella tähtäyksellä toimivalla puujousella, jossa ei ole minkäänlaisia tähtäysavustimia. KuuKartanon pihamaalla on tarkoitukseen rakennettu turvallinen ammuntapaikka. Hauskan yhdessä tekemisen ja kokemisen taustalla on syvempi ajatus.

– Miten tulisimme nykyihmisinä toimeen, jos ensi talvena ruuan saanti olisikin kiinni jousen käyttötaidoista?

Ryhmille järjestetään tilauksesta myös muita kursseja, joiden aiheina voivat olla luonnonkosmetiikka, käsityöt, kasvilääkintä tai hortoilu. Keltaniemi on kiinnostunut luonnosta, historiasta, alakulttuureista ja kierrätyksestä sekä ihmisten persoonallisuudesta, joista hän myös ammentaa yritykseensä.

– Edelleen suunnittelen ja ompelen myös vaatteita tilauksesta, mutta tatuointien teko on päätoimialaani. Vaatteissa yhdistelen eri aikakausien tyylejä ja alakulttuurien vivahteita vaikkapa goottityyliä. Tatuointien teossa vahvuuttani ovat naisellisen koukeroiset, kasviaiheiset ja yksityiskohtaiset kuvat.

Unelmien projekti Liiverin avustamana

KuuKartanolla vietettiin avajaisia syyskuussa 2017. Keltaniemi on saanut yritykselleen MagaLacrimalle Leader-rahoitusta Leader Liiverin myöntämänä.

– Liiverin merkitys on ollut iso. Tähän unelmien projektiin tällä mittakaavalla ja näin nopeasti ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia ilman Liiveriä.

Keltaniemi on saanut apua ja neuvoa Liiveriltä. Leader-rahoituksella yritykselle on saatu toimitilat ja tehty tarvittavat muutostyöt tiloihin.

– Myös oma kouluttautuminen ja yrityksen nettisivut ovat onnistuneet Leader-rahoituksen myötä.

Keltaniemi elää unelmaansa, mutta yrittäjyys vaatii hänen mukaansa tahtoa.

– Yrittäminen ei ole helppoa Suomessa. Byrokratiaa on paljon, mutta toisaalta se tuo myös tasavertaisuutta. Kaikki ovat sillä tavoin samalla viivalla.

KuuKartano kätkee sisäänsä monia palveluita ja Keltaniemen mukaan yrittäjänä Suomessa pärjää.

– Kun on valmis tekemään töitä. Uskon, että kun tekee parhaansa ja uskaltaa myös sekoittaa hommaan hieman hullua luovuutta. Mutta kaikille yrittäjyys ei kenties sovi. Itseohjautuvuutta ja oman toiminnan kyseenalaistamista tarvitaan jatkuvasti.

KuuKartanossa järjestetään ryhmille tilauksesta kursseja, esimerkiksi teemoilla Rikkaruohot ruokapöytään tai Yrttikosmetiikkaa kotikonstein.
KuuKartanossa on pieni puoti, jossa myydään itse tehtyjä koruja, pieniä käsitöitä ja  yrttikosmetiikkaa.
Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Etelä-Pohjanmaan Yritysmarkkinat Ilmajoella 29.9.2018

Etelä-Pohjanmaan Yritysmarkkinat kokoaa yhteen yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevat. Nyt kahdettatoista kertaa toteutettavaan tapahtumaan odotetaan paikalle tänäkin vuonna toistasataa osallistujaa. Tässä vaiheessa on jo varmaa, että rahoituslaitoksista, yritysvälittäjistä ja muista omistajanvaihdoksen spesialisteista koostuva asiantuntijajoukko on kaikkien aikojen kattavin. Tilaisuuden tärkein anti on kuitenkin ostajien ja myyjien luonteva kohtaaminen.

 

Mukaan pääsee ilmoittautumalla osoitteessa www.epyritysmarkkinat.fi

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Tellan lakit – pullopostikirjeitä maailmalle Pohjolasta

Saksan suku Teuvalla on aina tehnyt kauppaa maanviljelyksen ohessa. Teuvalta kulki lakin valmistuksen taitaja Ilmajoella asti töissä. Siitäpä syntyi sitten ajatus, miksi ei voisi omaan pitäjäänkin perustaa lakkitehdasta. Niinpä 1935 Aarne Saksa ja hänen kaksi veljeään, naapurinisäntä Yli-Mikkilä,  lakkimestari Rantala ja myyntimies Myllykangas perustivat yhteistuumin Teuvan Lakkitehtaan, Tellan. Lakkitehtaan tarina jatkuu yhä. Nyt Tellan ohjaksissa on Aarnen lapsenlapsenlapsi Liina-Maaria Lönnroth.

Taiteen maisteri, Tella Oy:n yrittäjä Liina-Maaria Lönnroth arvostaa sekä arjessaan että työssään ekologisia ja eettisiä arvoja. – Perheessämme syömme luomuruokaa ja työssä lakkien materiaaleina käytetään mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja, laatukankaita. Kuva: Kati Saari

Paappa – merkittävä vaikuttaja uralla

Liina-Maaria on saanut lapsuutensa seurata isoisänsä Antero Saksan työskentelyä Tellan yrittäjänä.

– Muistan, että paappa oli joka päivä bisnespukeutunut ja muistan myös laskimen, josta kuului tehokas ääni, kun paappa naputteli sitä. Paappa teki valtavasti töitä.

Lapsuudesta Liina-Maarian mieleen ovat jääneet myös vierailut lakkitehtaan tuotantopuolella isoisänsä kanssa. 10-vuotiaana Liina-Maaria pääsi ensimmäisen kerran paappansa mukana myyntireissuille, joilla hän oppi paljon bisnestaitoja. 90-luvun alkupuolella Liina-Maaria oli ensimmäistä kertaa mukana Vateva-messuilla, ammattilaisten muotimessuilla. Se oli 12-vuotiaalle merkittävä ja mieleenpainuva kokemus.

– Visuaalisesti näyttävä muotinäytös on jäänyt mieleeni, paljon kauniita vaatteita.

Kokemus oli jopa niin sykähdyttävä, että silloin Liina-Maaria päätti, että hänestä tulee   vaatesuunnittelija.

– En muista, että minua olisi milloinkaan mitenkään ohjattu alalle. Päätös on lähtenyt minusta itsestäni.

Liina-Maaria suunnitteli ensimmäisen lakin 14-vuotiaana.

– Paapan kanssa kävimme kangasostoksilla ja hän briiffasi aina välillä, millaista kangasta kannattaisi ostaa. Suunnittelussa sai heti oma visio kukkia, kunhan perustelin kaikki asiat hyvin.

Vuosien kuluttua  tie vei opiskelemaan Lapin yliopistoon taiteiden tiedekuntaan tekstiili- ja vaatetusalaa.

– Asuin Rovaniemellä neljä vuotta. Aloitin Tellan muotoilujohtajana 2001, jolloin aloin suunnitella Tellan visuaalista materiaalia, mm. kuvastoa ja nettisivuja.

Tellasta kansainvälinen merkki

Liina-Maarian opiskeluvuosien ajan Tella oli odottanut, milloin hän lähtisi jatkamaan suvun yrityksen tarinaa.

– Halusin kuitenkin kokeilla jotain muuta ja antaa itselleni vapauden miettiä, mitä haluan.

Valmistuttuaan taiteen maisteriksi Liina-Maaria jatkoi opiskelua. Hän suoritti kauppatieteen opintoja Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Vaasan avoimessa yliopistossa ja opiskeli estetiikkaa Helsingin yliopistossa. Tampereella Liina-Maaria suoritti kasvatustieteen opintoja ja pedagogiset opinnot, minkä jälkeen hän teki opettajan töitä jonkin aikaa ja perusti perheen.

Vuonna 2015 Liina-Maaria osti Tellan liiketoiminnan ja tammikuussa 2017 hän perusti oman Tella Oy:n.

– Minulla oli ollut aikaa miettiä, millä tavoin minä jatkaisin sukuni yrityksen tarinaa. Tellan päämarkkina-alue on ollut pitkään Suomi, mutta minulla oli visio, että Tella Oy:stä tulee kansainvälinen toimija. Ensimmäisenä suunnattaisiin Saksaan.

Tella Oy – trendien aallon harjalla

Lakit ovat hyvässä nosteessa erityisesti miesten keskuudessa. Tellan mallistosta löytyy lakkeja niin miehille, naisille kuin lapsille. Liina-Maaria kertoo ammentavansa suunnitteluun vapaa-ajan harrastuksistaan.

– Luen kirjoja ja katson laadukkaita sarjoja vapaa-ajallani. Myös matkustaminen on rakas harrastus, sillä eri kulttuurit ja ihmiset kiinnostavat. Kun katsoo maailmaa, sieltä ne ideat tulevat. Tellan tuotteissa on tärkeää, että ne kestävät aikaa, eivätkä ole tähdenlentoja. Painotamme hyvää designia ja korkeatasoisia materiaaleja.

Tella Oy:ssä tehdään suunnittelu, markkinointi ja myynti.

– Lakkien valmistus tehdään alihankintana Etelä-Pohjanmaalla, pääosin Kurikassa, niin, että Tella ostaa materiaalit. Tella kouluttaa alihankkijat ja alihankkijat vastaavat laadusta.

Asiakkaita ovat jälleenmyyjät. Myyntireissulle lähtiessään Liina-Maarian mielessä kaikuu hänen paappansa ohjeistus, että matkaan ei lähdetä sotkuisen hattulaukun kanssa.

Leader Suupohja –  tuki kansainvälistymisessä

Tella Oy:n kansainvälistyminen tarkoittaa sosiaalisen median hyödyntämistä entistä enemmän ja brändin esittämistä visuaalisesti. Leader Suupohja on myöntänyt perustamistuen Tella Oy:lle ja ollut suuri tuki kansainvälistymisprosessissa.

– Leader-rahoitus on mahdollistanut toimia, joita on voitu toteuttaa nopealla aikataululla ja joita ei olisi voitu toteuttaa muuten laisinkaan.

Leader-rahoituksen myötä Tella Oy:n tarinaa on pystytty jatkamaan kansainvälistymismielessä videoin ja kuvin.

– Brändivideo on hyvä keino, koska sillä voidaan puhua universaalia kieltä ja myös mallistosta otetaan lisää kuvia.

Avarakatseinen Tella Oy:n yrittäjä iloitsee siitä, että pienestä Suomesta lähtee maailmalle pala eteläpohjalaisuutta.

– Hienoa, että täällä alkanut tarina jatkuu jossain päin maailmaa. Tuntuu kuin täältä pienestä Pohjolasta lähetettäisiin pullopostikirjeitä maailmalle. On myös ihanaa, kun aika ajoin sähköpostiin tipahtaa tarinoita ja terveisiä lakkien omistajilta.

Yhtä asiaa Liina-Maaria pitää erityisen tärkeänä kansainvälistymisestä huolimatta.

– Haluan pitää kiinni siitä, että tuotanto pysyy Suomessa, sillä se on mm. kustannustehokasta, joustavaa ja sekä toimitusvarmuus että laadunvalvonta ovat hyviä.

Yrittäjyydessä – eteläpohjalainen mentaliteetti

Liina-Maaria kokee yrittäjyydessä eteläpohjalaisen mentaliteetin ainoastaan hyvänä asiana ja on myös ylpeä eteläpohjalaisuudestaan.

– Yrittäjyys sisältää toki paljon byrokratiaa, mutta on hienoa, että yrittäjille on myös tällaisia mahdollisuuksia kuin Leader. On myös mukavaa mennä esimerkiksi Helsinkiin kertomaan kollegoille, kuinka hienosti meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla toimii yhteistyö eri toimijoiden välillä.

Liina-Maaria kuuluu Suomen Muoti & Tekstiili ry:n vastuullisuustyöryhmään, jossa on myös mm. Marimekon, Finlaysonin ja Makian edustajia.

Yrittäjyys on vahvasti läsnä arjessakin, sillä Liina-Maarian mies on myös yrittäjä. Hän toimii koristeveistäjämestarina ja perinnerakenneurakoitsijana.

– Vaikka arki on kiireistä, se on myös mukavaa. Alussa oli jännittävää tehdä päätös ja hypätä yrittäjyyteen, mutta yrittäjänä on mielenkiintoisia päiviä ja rajattomasti mahdollisuuksia kehittää itseään aikataulujen puitteissa, kertoo Liina-Maaria.

Tella Oy:n yrittäjänä työskennellessään Liina-Maarialla on liikkuva ja joustava työaika. Koti-illat hän pyrkii kuitenkin aina rauhoittamaan.

– En tavallisesti vie töitä kotiin, mutta toisinaan on sellainen tilanne, että on pakko. Toisaalta on myös ihan kiva, että lapset näkevät, miten sitä työtä tehdään.

”Mammani on antanut nimen Hellä-lakille. Siitä käytetään myös nimitystä pupulakki. Suunnittelin lakin 90-luvun loppupuolella. Idea tuli siitä, että mikä olisi ihanampaa pikkulapselle kuin saada itse leikkiä pupua.”, kertoo Liina-Maaria. Kuva: Kati Saari
Tellan mallistossa on yhä edelleen malleja, jotka ovat olleet mukana yrityksen alkuajoista lähtien. – Keisari (kuvassa) ja Oskari ovat olleet alusta alkaen. Paappa on kertonut, että Keisari-lakkiin idea on tullut Itävallan keisarin päähineestä, joka oli keisarin virkalakki. Keisari-lakki on ollut tämän kesän myydyin, selvittää Liina-Maaria. Kuva: Kati Saari

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Ostofokus – tarjoaa apua yrityksen ostoihin

Vuodenvaihteessa Hannu Pesonen aloitti yritystoiminnan. Vastaavanlaisia yrityksiä ei ole montaa ja Pesonen on iloinen siitä, että uudenlaisella yrityksellä on ollut hyvä vastaanotto. Hän nimittäin tarjoaa pk-yrityksille ulkoistettua ostotoiminnan tehostamista.

Ostofokuksen yrittäjä Hannu Pesonen sai Leader Liiveriltä apua yrityksen perustamiseen. – Koen, että Leader-rahoitus oli paras vaihtoehto. Lisäksi sain Liiveriltä alkuvaiheessa apua yrityksen perusasioiden hoitamiseen.

“Ostojen lainalaisuudet ovat useimmiten samanlaiset”

Ajatus omasta yrityksestä pyöri Hannu Pesosella päässä reilun vuoden. Lopulta ajatus oli mielessä niin voimakkaana, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hypätä yrittäjän saappaisiin.

– Oli pakko lähteä koittamaan.

Pesosella on reilu kymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä ostotoiminnasta. Hän on työskennellyt konepaja-, lääke- ja ravintolisäteollisuudessa.

– Noiden vuosien aikana huomasin, että ostojen lainalaisuudet ovat useimmiten samanlaiset toimialasta riippumatta.

Pesonen havaitsi myös, että ostot eivät välttämättä saa yrityksissä sitä fokusta, joka niille kuuluisi ja mikä olisi myös kannattavaa. Nimittäin Pesosen mukaan erityisesti valmistavissa yrityksissä merkittävä osa myynnistä saaduista euroista lähtee yrityksestä ulos ostojen muodossa.

– Tuotteita saatetaan vain tilata automaattisesti samalta toimittajalta perehtymättä tarkemmin siihen, mikä olisi lopulta kannattavaa. Tilaaminen voidaan hoitaa muiden tehtävien ohessa, mutta ostojen tehostaminen vaatii enemmän aikaa ja fokusta. Tilaamisen ja ostamisen ero on saatettu unohtaa päivittäisissä kiireissä.

Näiden havaintojen myötä ajatus oman yrityksen perustamisesta alkoi pyöriä mielessä ja johti lopulta Ostofokuksen perustamiseen. Liiveri myönsi yritykselle perustamistuen.

– Leader-rahoituksella on mm. luotu nettisivut, hankittu sparrausta myyntiin ja markkinointiin sekä tehty lakimiesten kanssa sopimuspohjat, joita voin käyttää, kun neuvottelen sopimuksia asiakkaiden puolesta. Olen saanut Liiveriltä apua alkuvaiheessa myös perusasioiden hoitamiseen.

Halu auttaa käytännön keinoin

Työssään Ostofokuksen yrittäjänä Pesonen käy firmojen ostoja läpi ja hakee yrityksille kustannustehokkaampia vaihtoehtoja sekä muita mahdollisia ratkaisuja ostojen tehostamiseen. Pesonen pyrkii työllään auttamaan yrityksiä kustannusten alentamisessa ja lisäämään siten myös niiden kasvua.

– Haluan tarjota yrityksille käytännön apua niin, että ihan oikeasti autan ja tarjoan vaihtoehdon enkä niin, että annan heille vain jonkin dokumentin.

Pesonen hoitaa tarvittaessa yrityksen ostoihin liittyvät sopimusneuvottelut ja käytännön toteutukset. Ostofokuksen yrittäjä tarjoaa apua yrityksille kolmella tuotteella, jotka ovat ostojen analyysi, Ostoilla tulosta -projekti ja ulkoistettu ostopäällikkö.

– Ensimmäinen vaihe on analyysi, joka on pieni kehitysprosessi. Toisessa vaiheessa mennään yrityksen ostot tarkasti läpi ja katsotaan, mitä osa-alueita voitaisiin kehittää sekä tuodaan tehostamisen vaihtoehdot esiin. Kolmannessa vaiheessa toimin ulkoistettuna ostopäällikkönä joko pitkä- tai lyhytkestoisessa projektissa, jossa tarvitaan vaikkapa kielitaidollista apua neuvotteluihin.

Yrittäjyys nähdään positiivisena

Ostofokus toimii pääsääntöisesti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella, mutta on valmis toimimaan myös laajemmalla alueella. Yrityksissä Ostofokus on herättänyt mielenkiintoa.

– Ostofokus on uusi yritys myös siinä mielessä, että ostotoiminnan kehittämistä ei ole vielä kovin paljon ulkoistettu. Tähän mennessä on ollut hyvä vastaanotto. Kyseessä on uusi juttu, mutta asia nähdään hyvänä ja ulkoistetusta ostotoiminnasta kuullessaan useissa yrityksissä jäädään keskustelemaan uudesta mahdollisesta palvelusta.

Pesonen haastaa yrityksiä siinä, että kaikkea ei tarvitse hoitaa itse eikä varsinkaan silloin, kun omat resurssit eivät riitä.

– Ostoihin panostamalla yrityksen toimintaa saadaan kehitettyä ja vietyä eteenpäin.

Pesonen on innoissaan yrityksestään ja vaikuttaa siltä, että hänellä on paljon annettavaa työhönsä. Ostofokuksen yrittäjällä onkin paljon odotuksia tulevaisuuden suhteen.

– Toiveena olisi päästä auttamaan mahdollisimman montaa yritystä ja saada tuotua yrityksiin sitä ajatusta, että myös uusia toimintoja voi ulkoistaa. Tietenkin tavoitteena on saada myös yrityksen nimeä tunnetuksi.

Yrittäjyyden Pesonen näkee Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella positiivisena asiana.

– Tottakai yrittäjyydessä on myös omat haasteensa, mutta ne pitää vain selvittää.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kuorasjärven kartano – maailmanmatkaaja palasi Kuorasjärven rannalle

Katariina Kimpimäki on rakastanut ruoanlaittoa lapsesta asti. Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen hän pääsi rotareiden vaihto-oppilaaksi ja lähti vaihtoon Australiaan. Palattuaan Suomeen hän vaihtoi lukiosta ammattikouluun opiskelemaan catering-alaa. Se oli askel lähemmäs omaa unelmaa, jota hän tällä hetkellä elää Kuorasjärven kartanon yrittäjänä Alavuden Sydänmaalla.

Maailmaa kiertänyt Katariina Kimpimäki löysi paikkansa, unelmatyönsä ja kotinsa Kuorasjärven rannalta, jossa hän on viettänyt kesiään lapsesta lähtien.

Alalla vuodesta 2004

Kimpimäki on työskennellyt ravintola-alalla opiskelujen ohella vuodesta 2004. Valmistuttuaan ammattikoulusta palveluvastaavaksi keväällä 2006 Kimpimäen seuraava kesä meni työskennellessä Seinäjoen kaupungin kesäsiirtolan keittiöllä Kuorasjärven rannalla.

–  En ajatellut jatkaa ammattikorkeakouluun, mutta silloinen työnantajani rohkaisi minua jatko-opintoihin. Hain ja pääsin opiskelemaan SeAMKiin restonomiksi.

Kuten lukiossa, Kimpimäki lähti harjoitteluun Australiaan 2007 ja opiskelemaan International Business -koulutusohjelmaan Malesiaan 2008. Kimpimäki valmistui restonomiksi 2009.

–  Olin hetken aikaa Seinäjoen kaupungilla esimiestöissä, mutta syksyllä 2010 elämä vei Lahteen. Siellä työskentelin useammassa eri työpaikassa sekä -asemassa, mm. ravintoloissa, kahviloissa ja suurkeittiöillä. Kaikki alan työtehtävät, tiskarista esimieheksi, ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella.

Kohti omaa unelmaa

Seitsemän vuoden jälkeen Kimpimäki totesi, että Lahti oli antanut hänelle sen, mitä sillä oli annettavanaan.

– Päätin pitää pitämättömät lomani ja lähdin Australiaan ja Balille. Reissussa oli aikaa käydä läpi asioita. Kun tulin takaisin Suomeen, mainitsin äidilleni haaveestani, omasta pitopalvelusta, joka oli ollut mielessäni ammattikoulusta asti.

Äiti vinkkasi tyttärelleen työtoverinsa myynnissä olevasta tilausravintolasta Kuorasjärven rannalla. Kimpimäki ei entuudestaan tuntenut kyseistä paikkaa, entistä Kuorasjärven kansakoulua, järven eteläpäässä.

–  Viime vuoden huhtikuussa kävin katsomassa paikkaa ja se oli heti siinä. Ryhdyin tekemään liiketoimintasuunnitelmaa ja lyyti alkoi kirjoittaa, kun Alavuden OmaSp myönsi minulle lainan.

Kimpimäki sai Leader-ryhmä Kuudestaan ry:ltä rahoitusta yrityksen markkinointiin ja investointeihin. Leader-rahoituksen kautta Kimpimäki saa myös konsultointiapua palvelumallin toteutukseen ja ulkopuolista apua mahdolliseen vanhusten ruokapalvelun toteuttamisen kartoitukseen.

–  Leader on ollut suuri apu ja mahdollistanut paljon asioita. Aloittavalle yrittäjälle on ensiarvoisen tärkeää saada tukea ja apua eri tahojen ammattilaisilta.

Kuorasjärven kartano toimii erilaisten tilaisuuksien ja juhlien pitopaikkana, jolloin samassa paketissa tulee myös pitopalvelu. Asiakkaita ovat niin yritykset kuin yksityisetkin.

–  Täällä voi järjestää häitä, sukujuhlia, tyky-päiviä jne. Tarkoituksena on, että lähitulevaisuudessa tyky-päiviä voitaisiin pitää eri teemoilla.

Tekemisestä nauttiminen

Yksityisyrittäjän tehtävänkuva on laaja: ruoanlaiton lisäksi on huolehdittava siivouksesta ja kirjanpidosta. Lisäksi tällä hetkellä talon yläkertaa muutetaan asuinkäyttöön.

–  Välillä autan rakennusmiehiä parhaani mukaan yläkerrassa ja välillä taas pyörittelen numeroita tai lihapullia, Kimpimäki nauraa ja jatkaa:

–  Olen työholisti eikä minua haittaa, vaikka töitä on paljon ja toisaalta tämä kaikki käy helposti, kun me asumme tässä samalla tontilla.

Yläkerrassa riittää tällä hetkellä tekemistä, sillä sinne rakennetaan sekä kotia että vierashuoneita.

–  Kun vierashuoneet ovat valmiit, tarkoituksena on markkinoida paikkaa kansainvälisesti mm. verkkosivujen hotels.com ja momondo.com kautta.

Kuorasjärven kartanon yrittäjän mukaan Leader Kuudestaan on ollut suuri apu yrityksen alkutaipaleella.

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Soilcon Oy – veljekset yrittäjinä

Soilcon Oy on Kauhavalla toimiva suunnittelu- ja asiantuntijatoimisto, joka on perustettu 2010. Yrittäjinä ovat veljekset Jouni ja Petri Mäenpää, joille yrittäjyys on tullut verenperintönä. Heidän isänsä, Aulis Mäenpää, on toiminut maanrakennusyrittäjänä, mikä innosti Jounia ja Petriä perustamaan oman yrityksen.

Leader Aisaparin myöntämällä rahoituksella Soilcon Oy saa uuden maaperäntutkimusvaunun, GM 65 GT.                          – Maaperätutkimuksen vaatimukset kasvavat, joten monipuolisempi laite tulee enemmän kuin tarpeeseen, toteavat Jouni ja Petri Mäenpää.

Käytännön kokemus on eduksi

Jo lapsuudessaan Soilcon Oy:n yrittäjät Jouni ja Petri Mäenpää ovat päässeet seuraamaan heidän isänsä maanrakennustyötä kaivinkoneen penkiltä.

– Sittemmin olemme ajaneet paljon erilaisia koneita. Se auttaa nykyisessä suunnittelutyössä, kun osaa ottaa huomioon esimerkiksi sen, voiko esimerkiksi putkilinjan suunnitella jyrkkään rinteeseen siten, että suunnitelma on myös toteutuskelpoinen vai onko jokin muu tapa parempi, kertoo Jouni.

Jouni ja Petri olivat toimineet alalla pitkään ennen kuin he perustivat oman yrityksen.

– Olen ollut alan hommissa vuodesta 1996 ja yrittäjyys tuli sitten vähän niin kuin sisäänrakennettuna, sanoo Jouni.

– Vuodesta 1999 kesätyöntekijänä alalla ja valmistumisen jälkeen, vuodesta 2003, vakituisesti, kertoo Petri.

Leader-rahoitus – merkittävä apu

Soilcon Oy:n päätoimialat ovat kunnallistekniikan suunnittelu, vesihuollon linja- ja laitossuunnittelu, ympäristöselvitykset, geo- ja mittaustekniikan palvelut, pilaantuneiden maiden selvitykset, maalaboratorio sekä maa- ja pohjarakennuksen laadunvalvontaan liittyvät tehtävät.

– Asiakkaita ovat kunnat, rakennusliikkeet, teollisuuslaitokset ja yksityishenkilöt, joille tehdään maaperätutkimuksia ja suunnittelua, selvittää Petri.

Leader Aisapari myönsi yritykselle Leader-rahoitusta, joka mahdollisti tärkeän hankinnan.

– Uusi maaperäntutkimusvaunu, joka on nykyistä monipuolisempi ja tehokkaampi. Uudessa vaunussa on paino-, puristin-, puristinheijari, siipi- ja tärykairaus sekä porakonekairausvarustus. Vaunulla pystyy asentamaan myös pohjavesiputkia ja ottamaan näytteitä. Sillä pystyy poraamaan mm. kallioon, valottaa Jouni.

– Maaperätutkimustoiminnan kehittäminen olisi tuskin onnistunut, jos emme olisi saaneet Leader-rahoitusta, jonka avulla olemme voineet investoida uuteen laitteeseen, toteaa Petri.

Soilcon Oy on saanut myös aiemmin rahoitusta Leader Aisaparilta.

– Olemme tehneet ohjelmistoinvestointeja ja hankkineet mittalaitteita tuella. Leader-rahoitus on merkittävä apu pienelle yritykselle, sanoo Jouni.

Suoraan puhuminen on plussa

Soilcon Oy toimi jonkin aikaa nimellä HKM Infra Oy, joka muodostui silloisten yrittäjien sukunimien alkukirjaimista. Kahden yrittäjän jäätyä pois ja ulkomaalaisia toimijoita ajatellen yrityksen nimi vaihdettiin. Tällä hetkellä Soilcon Oy:ssä työskentelee yrittäjien itsensä lisäksi kolme työntekijää ja kiireisinä aikoina enemmänkin.

– Meillä on jatkuva henkilöstöpula. Suurin syy on varmaan se, että tällä alueella ei ole yhdyskuntatekniikan koulutusta. Lähimmät koulutuspaikat ovat Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa, pohtii Jouni.

Veljen kanssa yrityksen pyörittäminen tuo mukanaan monta plussaa.

– Yhteydenpito työasioista on helppoa, kun asutaankin lähekkäin. On myös hyvä, että toiselle voi sanoa suoraan, kun tunnetaan toisemme hyvin, Jouni kertoo.

– Kohtuu hyvin tässä pärjätään. Vaikka välillä sanaillaan niin, niitä ei jäädä märehtimään, naurahtaa Petri.

– Joo, aina ollaan voitu jatkaa siitä, mihin ollaan viimeksi jääty, lisää Jouni.

 

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Rantamaja – Saarijärven rannalla jalalla koreasti

Kauhavan Kortesjärven Rantamaja sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, kangasmetsän siimeksessä Saarijärven rannalla. Rantamajalla tanssikärpäsen puraisemalle on tarjolla lääkettä kesäisinä tiistai-iltoina lavatanssien muodossa. Ensimmäiset tanssit lavalla on pyörähdelty 1955 ja tänä kesänä parketille ehtii vielä kahtena tiistaina.

Rantamajan pihamaalla voi ihastella Saarijärveä.

Rantamajalla riittää toimintaa

Isomäen maamiesseuran omistamalla Rantamajalla pääsee kokemaan palan elävää suomalaista kulttuuriperintöä, kun sen parketilla pyörähdellään niin ikivihreiden kuin uudempienkin sävelmien tahdissa. Tanssien järjestäjänä toimii Huvipirtti Oy. Rantamaja on tunnettu kauniin sijaintinsa lisäksi hyvästä tanssilattiasta. Muutamia vuosia sitten Leader-ryhmä Aisapari myönsi tukea Isomäen maamiesseuralle paikan kunnostamiseen.

– Muun muassa laajennettiin ravintola- ja terassipuolta, täsmentää Isomäen maamiesseuran puheenjohtaja Markku Mäkelä.

Tanssien lisäksi Rantamajalla järjestetään joka kesä kaikille maksuton lastentapahtuma Isomäen maamiesseuran, Kauhavan kaupungin, MTK Kortesjärven, MLL Kortesjärven, Markkipartion, Kauhavan kulttuuripalveluiden, Kauhavan kirjaston, Härmänmaan 4H:n ja Kauhavan seurakunnan yhteistyönä.

– Lapsille on erilaisia tapahtumapisteitä ja näytteillä on mm. maamiesseuran puolesta eläimiä ja koneita. Tänä kesänä tapahtuma kokosi hyvin väkeä. Meillä oli arvonta, johon palautettiin 250 lipuketta, selvittää Mäkelä.

Rantamajalla riittää vilskettä, kun paikkaa vuokrataan myös juhlien ja muiden tilaisuuksien pitopaikaksi. Isomäen maamiesseura huolehtii kiinteistöstä ja sen ympäristöstä ympärivuotisesti.

Rantamajalla järjestetään sekä tansseja että juhlia.

Rantamajan tanssilattialla pyörähdellään lavatanssien merkeissä vielä kahdesti tänä kesänä.

Uusi kylätalo

Leader-ryhmä Aisapari on myöntänyt Isomäen maamiesseuralle rahoitusta myös toiseen projektiin, kylätalon korjaukseen.

–  Kylätalo oli vanha kauppa. Se alkoi olla epäkäytännöllinen ja rakennus olisi vaatinut kovan remontin. Viisainta oli purkaa vanhan kaupan lämminosa ja tehdä uusi rakennus vanhalle kivijalalle, kertoo Mäkelä.

Uusi kylätalo rakennettiin talkoovoimin ja mukana rakentamassa oli myös loma-asukkaita järven rannalta.

–  Väki oli ihailtavan aktiivisesti mukana. Joukossa oli eri alojen ammattilaisia, joten osaamista oli ja rakennustyöt sujuivat hyvin.

Nyt uusi kylätalo tarjoaa hyvät puitteet järjestöjen kokoontumisille tai vaikkapa juhlille.

Isomäen maamiesseuran puheenjohtaja Markku Mäkelä on iloinen uudesta kylätalosta, johon Leader-ryhmä Aisapari myönsi rahoitusta.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Kesäteatteri – eri-ikäisten mukavaa tekemistä yhdessä

Tunti esityksen alkuun. Makkaran tuoksu leijailee teatteriin saapuvan nenään. Buffettia vielä viimeistellään. Näyttämöllä rekvisiitta on valmiina ja pukutiloista kuuluu vuorotellen naurua ja puhetta. Tohnin Touhuteatterilla Töysän Ritolassa, paikallisille tutummin Vetolassa, kaikki alkaa olla valmista illan esitystä varten.

Tohnin Touhuteatterin tämän kesän näytelmä on Markku Hyvösen kirjoittama ja Janne Vuorelan ohjaama komedia Evakko.

Tänä kesänä mukana on 12 esiintyjää, mutta heidän lisäkseen lavan takana hommia paiskivat mm. ohjaaja, kuiskaaja, liikenteenohjaajat ja kahvion pyörittäjät. Esiintyjistä useimmat ovat olleet mukana monena kesänä, mutta mikä saa lähtemään kesäteatteriin mukaan kerta toisensa jälkeen?

–  Monta motiivia olla mukana. Tässä ryhmässä on mukavaa ja toki kyläseurallekin on kiva järjestää toimintaa, sanoo Tohnin Touhuteatterin näyttelijä ja Tohnin kyläseuran jäsen Aila Mursula.

–  Tämä on hauskaa. Teatteriporukasta on muodostunut vähän kuin toinen perhe, mainitsee Rauni Akonniemi.

–  Sosiaalinen kanssakäyminen on puolet asiasta esityksien ja harjoittelun rinnalla, lisää Liisa Levelä-Pohjola.

Huumoria ja asiaa

Tohnin Touhuteatterin näytelmäksi on valikoitunut tänä vuonna Markku Hyvösen kirjoittama komedia Evakko, jonka on ohjannut Janne Vuorela. Näytelmän harjoitukset ovat alkaneet jo syksyllä.

– Kaikki alkaa siitä, että näyttelijäporukka on kasassa ja sen jälkeen aloitetaan näytelmien lukeminen, kertoo Mursula.

–  Siitä ollaan pidetty kiinni, että jouluksi näytelmä pitää olla valittuna, sanoo Tuija Kiiltomäki.

– Sellainen näytelmä valitaan, joka tuntuu porukalle sopivalta ja hyvältä, toteaa Olli Kukkola.

Tohnin Touhuteatterissa näytelmän kriteereinä ovat humoristisuus ja se, että näytelmässä on myös asiaa.

–  Evakko on tämän ajan henkeen sopiva ja osuva näytelmä, josta ei myöskään huumoria puutu, kertoo Kiiltomäki.

Näyttelijöinä ovat Rauni Akonniemi, Tapani Ala-Mutka, Sanni Hietaniemi, Helga Jämsä, Tuija Kiiltomäki, Jere Kiilunen, Mauno Kukkola, Olli Kukkola, Heikki-Pekka Levelä, Liisa Levelä-Pohjola, Aila Mursula ja Jaana Rasi.

Yhteen hiileen puhaltamista ja itsensä toteuttamista

Kesäteatteriharrastus kokoaa kylän väkeä yhteen. Ikähaitari on laaja, 17-vuotiaasta 75-vuotiaaseen. Kysyttäessä näyttelijöiltä, mikä kesäteatterin tekemisessä on parasta, vastauksiksi huikataan:

–  Yhdessä tekeminen.

– Päänuppi virkistyy.

– Saa toteuttaa itseään.

Nyt esityksen alkuun on enää puolisen tuntia ja puheensorina käy vilkkaana. Esiintyjät vaikuttavat rennoilta. Jännittääkö lavalle astuminen?

– Joskus jännittää, joskus ei, toteaa Kiiltomäki.

–  Hyvä tietenkin olisi, jos hiukan jännittäisi. Silloin on skarpimpi, sanoo Levelä-Pohjola.

Esiintyjät saavat tsemppausta yleisöltä.

– Jos on oikein nauravainen yleisö niin, siitä saa virtaa sateisellakin säällä, sanoo Mursula.

Suomen kesä voi olla arvaamaton, mutta tänä kesänä sadesää ei ole ollut teatterintekijöiden harmina. Keli on ollut varsin suosiollinen kesäteatterille.

Tohnin Touhuteatteri sijaitsee kauniilla paikalla. Tohnin kyläseura pyörittää kesäteatteria ja on saanut aikoinaan Leader-ryhmä Kuudestaan ry:ltä tukea Vetolan ostoon.  Paikkaan lukeutuu pieni, entinen Töysän Vedon ”maja”, rantasauna lammen rannassa ja isopihapiiri, jossa Tohnin Touhuteatterin esitykset ovat. Tohnin kyläseura käyttää Vetolan ”majaa” kokoontumistilana kyläseuran tapahtumiin. Tohnin kyläseura sai Kuudestaan ry:n viime syksyisestä teemahankkeesta Leader-tukea, jonka myötä Vetolaan ja rantasaunaan tehdään pientä remonttia.

Tohnin Touhuteatteri juhlistaa tänä kesänä 10-vuotista taivaltaan.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti