Kuluttajien tarpeet maaseudusta ja siellä tuotetuista tuotteista ja palveluista muuttuvat. Nyt tarvitaan uusia ideoita ja ajatuksia sekä asioiden toisin tekemistä. Tähän tilanteeseen apua antaa Maaseutuyrittämisen mahdollisuudet -kurssisarja.

Kuva: Mahdollisuuksien maaseutu

Maaseutuyrittämisen mahdollisuudet -kurssisarja järjestetään tiistai-iltaisin klo 19 – 21 Ilmajoella Maatalousoppilaitoksella (Ilmajoentie 525). Kurssin päivät ja teemat:

31.1.2012 MAASEUTUYRITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET

Anne Rintamäki: yritysasiamies Ilmajoki ja Ari Loukasmäki: Uusiyrityskeskus

7.2.2012 IDEASTA TAVOITTEEKSI

Keijo Viertoma: Perhekoti Toiska, Jari Kamunen: maaseutuyrittäjien valiokunta MTK ja Päivi Haanpää, Green Care toiminnan mahdollisuuksia, Sedu Aikuiskoulutus

14.2.2012 SUUNNITTELUN / RAHOITUKSEN VÄLINEET

Sinikka Koivumäki: Liiveri, Juha Jokelainen: YritysAreena  ja Raili Erkkonen-Myllyniemi, Uusyrityskeskus

Kurssisarjan hinta on 15 €/tila. Ilmoittautumiset ja lisätietoja kirsi.samppala@sedu.fi 040 830 2401 tai elina.sepponen@sedu.fi 040 868 0791

Tamperelainen mainostoimisto, Etelä-Pohjanmaan kehittäminen ja Aukusti. Lyhyesti sanottuna nämä asiat yhdessä muodostavat tamperelaisen Juha Siirtolan elämänpiirin. Tähän elämäpiiriin kuuluu myös eteläpohjalainen LEADER-ryhmä, joka auttoi kehittämään Jalasjärvellä järjestettävää nuorten kulttuuritapahtuma Aukustia.

Vaikka Juha onkin kiireinen mies, ehtii hän silloin tällöin istahtaa kahvikupposen ääreen

Jalasjärveläissyntyinen Juha Siirtola aloitti aktiivisen vaikuttamisen elinympäristöönsä jo nuorena. Hän oli Jalasjärven nuorisovaltuuston jäsen ja sitä kautta yhteydessä kunnanisiin nuorten elinympäristön ja viihtyvyyden parantamisen tiimoilta.

Helmikuussa 1999 keskusteltiin siitä mitä nuoret voisivat yhdessä järjestää muille nuorille. Keskustelussa nousi esiin lasten MUKULA -tapahtuma ja nuorille haluttiin jotain vastaavan kaltaista. Musiikki kaikkineen houkutteli nuoria ja ensimmäinen, vuonna 2000 järjestetty Aukusti muotoutuikin harrastusten ympärille.

- Jo nuorena opittiin että kaikki tehdään itse. Jos asioiden halutaan muuttuvan, on sen eteen tehtävä töitä. Nuorisovaltuustossa saimme idean lähteä järjestämään Aukusti -tapahtumaa. Ensimmäisessä Aukustissa esiteltiin harrastuksia laidasta laitaan ja maakunnan nuorille oli järjestetty muun muassa bändikilpailu. Taisinpa itse jossain vaiheessa iltaa toimia myös DJ:na.

Aukusti kehittyi Liiverin avulla

Kun idea Aukustista syntyi, sitä esiteltiin ympäri Jalasjärven yhdistyksiä ja nuorisoa. Tavoitteena oli löytää sopiva puuhaporukka tapahtuman taakse, sekä rahaa tapahtuman järjestämiseen. Kun tapahtuma oli järjestetty muutaman kerran, haluttiin Aukusti siirtää kunnalta nuorten MUKULA -yhdistyksen järjestettäväksi. Liiveri tuki Aukustin siirtoa nuorten hallintaan ja Liiverin avulla tapahtuman järjestämisestä innostuneet nuoret pääsivät myös kouluttautumaan tapahtumantuotantoon ja saivat sitä kautta ammattitaitoa tapahtuman järjestämiseen.

- Tämän kaltainen ruohonjuuritason hanketoiminta on erittäin hedelmällistä. Juuri ihmistä lähellä olevat hankkeet kehittävät maaseudulla asuvien arkea tehokkaimmin. Yleensä ihmetellään minne hankkeet katoavat, mutta LEADER-ryhmien toiminnassa sijoitetut rahat näkyvät peruskuluttajalle parhaiten.

Vuosien mittaan Aukusti on saavuttanut kokonsa, eikä sitä ole enää tarkoitus kasvattaa. Vuoden 2011 Aukusti tavoitti parhaiten sen ideologian jonka ympärille tapahtuma rakennettiin. Kaikkein tärkeintä on se että koko pitäjä on mukana Aukustin järjestämisessä. Niin paikkakunnan nuoret itse kuin paikalliset yhdistyksetkin näyttävät voimansa. Vaikka tapahtuma ei enää suurenekaan, ohjelman monipuolisuus ja tarjonta saattaa sitä vastoin vielä muuttuakin.

Siirtymä ”maalaisten pääkaupunkiin”

Pohjanmaalla vietetyn lapsuuden ja nuoruuden jälkeen Juha lähti opiskelemaan Tampereelle. Opiskelujen jälkeen Siirtola perusti Tampereelle digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mediaportaan. Yrityksen sijainnista huolimatta toimisto palvelee erittäin paljon eteläpohjalaisia yrittäjiä, sillä suurin osa Mediaportaan asiakkaista on joko eteläpohjanmaan tai pääkaupunkiseudun yrityksiä.

- Opiskelujen jälkeen vuonna 2003, kolme vuotta ensimmäisen Aukustin jälkeen, perustin Mediaporras Ky:n. Aluksi isä toimi rahoittajana yrityksessäni, mutta vuonna 2006 Mediaporras muuntui osakeyhtiöksi. Sittemmin yhden miehen yritys on kasvanut työllistämään kuusi henkilöä.

Kehittäjätyyppi

On selkeästi havaittavissa että Siirtola on kehittäjätyyppi. Ilman häntä Jalasjärven ja koko maakunnan nuoret olisivat saattaneet jäädä ilman omaa festivaalia, Aukustia. Toki Aukustia on ollut järjestämässä moni muukin henkilö, mutta tapahtumasta olisi saattanut muodostua toisenlainen tai se olisi saattanut jo joutua unholaan ilman Siirtolan vahvaa läsnäoloa.

- Vaikka asunkin Tampereella ja työni on täällä, jalat ovat tiukasti Etelä-Pohjanmaan maaperällä. Koska Mediaportaalla on paljon asiakkaita Etelä-Pohjanmaan alueella, vanhalla kotiseudulla käydään usein tapaamassa paikallisia yrittäjiä. On aivan hyvä asua välillä jossain muualla ja saada uudenlaista perspektiiviä elämään. Sillä tavalla on mahdollista oppia näkemään asioita toisin ja löytää uudenlaisia keinoja ja tapoja tehdä asioita.

Toivo maaseudun nuoriin

Juha Siirtolan toiminnasta näkyy sitoutuminen omaan synnyinseutuun. Vaikka aikuisena elämä onkin rakennettu Tampereelle, on se siitä huolimatta sidoksissa Etelä-Pohjanmaahan. Hänen yrityksensä Mediaporras huokuu pohjalaisuutta ja kertookin haastavansa Tamperelaisen mainonnan pohjalaisella suoruudella ja annoksella uhoa.

- Eteläpohjalaisuudesta on ollut myöhemmin elämässä paljon hyötyä. Sellainen pohjalainen rehtiys ja positiivinen uho kantavat pitkälle. Juuri näiden piirteiden vuoksi pohjalaisuutta arvostetaan työelämässä.

Sitoutumisesta kotiseutuun viestii myös Aukustin järjestäminen vuosi toisensa jälkeen. Vaikka Juha onkin muuttanut Etelä-Pohjanmaalta vuosia sitten pois, hän kokee yhä tärkeäksi järjestää tapahtumaa ”oman paikkakunnan nuorille”. Tulevaisuudessa Etelä-Pohjanmaan kehittäminen on Siirtolalle yhtä tärkeää kuin ennenkin. Aukustin kohdalla saattaa jossain vaiheessa kuitenkin tapahtua muutos.

- Kyllä Aukusti pitää jalat tiukasti Jalasjärvellä, samoin kuin hyvät ystävätkin. Tulevaisuudessa, kun yhdistys kehittyy, on mahdollista että Aukustia ryhtyy vetämään uusi nuori polvi ja on aikani siirtyä sivuun. Tulevaisuutta ajatellen on olemassa pieniä paluumuuttohaaveitakin.

Suomen suurimpien urkujen yhteyteen haluttiin luoda tapahtuma. Ei mikä tahansa tapahtuma, vaan urku- ja kirkkomusiikin yhteinen esiinmarssi. Nämä taiteenlajit jäävät muiden rinnalla liiankin usein paitsioon, eivätkä saa ansaitsemaansa kunnioitusta. LEADER-rahalla syntynyt Lapuan Urkufestivaali seisoo nyt omilla jaloillaan ja kysyntää tapahtumalle on edelleen.

Lapuan Urkufestivaalin äiti ja isä, Paula Pääkkönen ja Kalevi Kiviniemi, Lapuan tuomiokirkossa.

Yli 15 vuotta sitten suomalainen urkutaitelija, jalasjärveläissyntyinen Kalevi Kiviniemi ehdotti Paula Pääkköselle ajatusta Lapualla järjestettävistä urkufestivaaleista. Ajatus oli hyvä, mutta ajoitus ei. Lapuan tuomiokirkossa olevat Suomen suurimmat urut olivat kehnossa kunnossa. Kun urut kunnostettiin entistä parempaan loistoonsa 90-luvun lopussa, ajatus Lapualla järjestettävistä urkufestivaaleista heräsi uudelleen eloon.

Urkujen kunnostuksen jälkeen kaikki sujuikin vauhdikkaasti. Lapualle syntyi Lapuan Urkufestivaaliyhdistys ry, jonka puheenjohtajaksi Paula Pääkkönen valittiin. Urkufestivaaliyhdistyksellä ei kuitenkaan ollut varaa toteuttaa suuren luokan tapahtumaa ja taas oltiin umpikujassa.

Kulttuurijohtaja ratkaisi pulman

Urkufestivaali ei antanut Pääkköselle mielenrauhaa, vaan se oli päästävä toteuttamaan. Erään Seinäjoella vietetyn kokousillan päätteeksi Pääkkönen keskusteli urkufestivaaliajatuksestaan Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojan kanssa. Eväsoja viitoitti tien Aisaparin luo, jossa ajatuksesta jalostettiin hanke ja sitä kautta rahoituskin selvisi. Ensimmäinen Urkufestivaali järjestettiin vuonna 2003.

- Ilman Marjatta Eväsojaa koko Urkufestivaali olisi jäänyt toteutumatta. Hän neuvoi minut ottamaan yhteyttä oman alueeni LEADER-ryhmään Aisapariin, jossa ideaa vietiin eteenpäin. Suurin kiitos Urkufestivaalien olemassaolosta kuuluu siis Marjatalle.

Hankkeesta itsenäiseksi tapahtumaksi

Ensimmäisten Urkufestivaalien jälkeen Aisaparin rahoittama hanke päättyi. Tapahtuma oli kuitenkin menestynyt hyvin ja urkumusiikkia janottiin lisää joten tapahtumaa päätettiin järjestää jatkossakin.

- Heti ensimmäisen urkufestivaalin jälkeen päätettiin ettei kyllästetä esiintyjiä ja kuulijoita jokavuotisella tapahtumalla, vaan järjestämme Urkufestivaalit joka toinen vuosi.

Hankkeen päätyttyä rahoitus Lapuan Urkufestivaaleille on tullut Lapuan tuomiokirkkoseurakunnalta, Lapuan kaupungilta ja Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolta. Myös Pohjalainen ja paikalliset yritykset ovat kantaneet kortensa kekoon ja sponsoroineet urkufestivaaleja. Nyt Lapuan Urkufestivaalit on järjestetty jo viisi kertaa.

Tavoitteena tehdä urkumusiikki tunnetuksi

Jokaisessa kirkossa on ollut urut 1500-luvulta lähtien, eli urkumusiikki on jo vanha perinne. Silti se ei saa ansaitsemaansa huomiota ja arvostusta yhteiskunnassa.

- Urkufestivaalien yksi tavoite onkin tehdä urkumusiikkia tunnetuksi ja saada ihmiset kuuntelemaan sitä. Urkumusiikkia ei luonnollisesti kuule muualla kuin siellä missä urut ovat, eli kirkossa.

Urkumusiikki pitää sisällään paljon mahtavia mestariteoksia ja valtavia sävellyksiä. Eräänä vuonna Lapuan Urkufestivaaleilla kuultiin mm. urkuria sinfoniaorkesterin solistina.  Aivan mitä tahansa esiintyjät eivät voi Lapuan Urkufestivaaleilla esittää, siitä Paula Pääkkönen haluaa pitää huolen.

- Urkufestivaalien aikaan saadaan usein sellaisiakin ihmisiä kuuntelemaan, jotka eivät normaalisti käy kuuntelemassa kirkko- tai urkumusiikkia. Jos ensikosketus lajiin on tylsä ja unettava, jää hänen osaltaan kirkkomusiikkiin tutustuminen siihen. Siksi haluan varmistaa että Urkufestivaaleilla esitetään teoksia jotka eivät pitkästytä kuulijaansa.

Suomen suurimmat urut houkuttavat huippuesiintyjiä

Lapuan Urkufestivaalit ovat pienessä kaupungissa järjestettävä suuri kansainvälinen festivaali. Suomalaiset ja ulkomaalaiset urku- ja kirkkomusiikin ystävät ovat löytäneet tiensä Lapualle Suomen suurimpien urkujen luokse.

- Saan paljon sähköpostia ympäri maailman, sillä ulkomailta halutaan Lapuan Urkufestivaaleille esiintymään ja Lapuan tuomiokirkon uruilla tahdotaan tehdä levytyksiä.  Lapuan Urkufestivaalien idean heittänyt Kalevi Kiviniemi konsertoi itse ympäri maailman ja ehdottaa tapaamiaan loistavia urkureita ja minä sitten päätän ketkä valitaan esiintyjiksi.

Suomen suurimmat urut Lapuan tuomiokirkossa

Urkumusiikki tutuksi jo lapsena

Tarkoitus ei ole sivistää urkumusiikilla vain aikuisia, vaan lastenkin musiikkikasvatus halutaan turvata. Siksi viime vuosina Urkufestivaaliviikonloppuun otetaan lasten kanssa varaslähtö. Kun varsinainen Urkufestivaali alkaa perjantaina, torstaina pidetään päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille omat konsertit, joissa uruilla on soitettu niin lapsille tuttuja lastenohjelmien tunnareita kuin vakavampaakin urkumusiikkia.

- Monet eivät edes ymmärrä kuinka suuri aarre meillä täällä Lapualla on. Siksi on hyvä osoittaa lapsillemme jo varhain miten monipuolinen soitin urut on. Ei niillä säestetä pelkästään virsiä.

Hengellä ja tulella

Urkufestivaalit poikivat myös toisen hankkeen urkumusiikin saralla. Vuonna 2009 Aisapari rahoitti urkumusiikki DVD:n, ”Hengellä ja tulella”.

- Hengellä ja tulella on ensimmäinen urku-DVD mikä Suomessa on tehty. Sen avulla pyritään edistämään urkumusiikin monipuolisuuden ja soittotavan ymmärtämistä.

DVD:llä Kalevi Kiviniemi soittaa uruilla tunnetuimpia urkuteoksia. DVD:llä nähdään niin urkujen esittelyä, pohjalaista luontoa, kuin kuullaan hyvää musiikkia. Kyseessä ei kuitenkaan ole dokumentti.

- Se on musiikkivideo! Eri vuodenaikoina kuvatut pohjalaismaisemat on rytmitetty niin musiikin tahtiin kuin visuaalisesti kappaleen sanomaan sopiviksi. Sitä on jaettu ja annettu lahjaksi mm. Japaniin, Ranskaan ja Yhdysvaltoihinkin.

Katse jo nyt vuodessa 2013

Vaikka edelliset Urkufestivaalit olivat vasta muutama kuukausi sitten, on katse suunnattu jo vuoden 2013 tapahtumaan. Seuraavan festivaalin järjestelyt on jo aloitettu.

- Vuoden 2013 festivaalien järjestelyt ovat jo käynnissä. Maailmankuuluja esiintyjiä on jo kiinnitetty seuraaville festivaaleille.

Pääkkönen haluaa vielä korostaa että jo nyt Lapuan Urkufestivaalit on erittäin korkeatasoinen tapahtuma, jossa kaikki maailman nimekkäimmät urkurit ovat esiintyneet. Vielä on etsinnässä seuraaville Urkufestivaaleille jokin todella suuri kuoro tai orkesteri.

Mia Lahtinen luotsaa Töysän kyliä kohti parempaa kyläasumista. Itsekin Töysän kylässä asunut Lahtinen toteaa että kokemus kylässä asumisesta on helpottanut omaa työtä hankkeessa. Kun on omakohtainen tuntuma siihen mitä kylissä tehdään ja mitä siellä halutaan, on työhön ollut paljon helpompi tarttua kiinni. Se on yksi syy siihen, miten hanke on muutamassa kuukaudessa saavuttanut loistavia tuloksia.

Mia Lahtinen on piristänyt Töysän kyliä erinomaisella menestyksellä

Voimistuvat Töysän kylät -hanke aloitettiin tämän vuoden toukokuussa ja jo nyt hanke on selkeästi edistänyt kylien voimistumista. Onpa yksi uusi asukasyhdistyskin jo perustettu. Ajatus Töysän kylien kehittämisestä lähti kyläläisistä itsestään. Haluttiin lisätä kyläläisten keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden kylien kanssa. LEADER-ryhmä Kuudestaan mahdollisti kyläläisten toiveen.

- Hankkeen kautta saadaan heräteltyä kylähenkeä ja pystytään vahvistaa sitä. Tarkoitus on kuitenkin kyläläisten lisäksi palvella kaikkia Töysän asukkaita, kesäasukkaita ja uusia paikkakunnalle muuttavia asukkaita, Mia kertoo.

Järjestöt ja yhdistykset mukana toiminnassa

Kyliä autetaan voimistumaan monin eri keinoin. Muun muassa kylien nettisivuja pyritään hankkeen aikana päivittämään ja kehittämään parempaan suuntaan. Tarjolla on ollut myös koulutusta nettisivujen kehittämisen tueksi.

Voimistuvat Töysän kylät -hanke palvelee kyläläisten lisäksi myös paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä.

- Kylät ja järjestöt pyritään tuomaan yhteen. Näin olemassa olevat palvelut ja tarjonta kohtaavat toisensa, ja tietoisuus eri tahojen olemassa olosta muuttuu konkreettisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi.

Uutta elämää kyliin

Monet perheet haluavat rakentaa oman kodin ja useimmiten tontti hankitaan taajaman yhteydestä. Töysässä on tavoitteena nostaa esiin myös tonttien ja asuintalojen saatavuus kylistä.

- Maaseutu on tällä hetkellä hyvin vetovoimainen asuinpaikka. Kylien vetovoimaisuuden kannalta on erityisen tärkeää tuoda esiin tonttien saatavuus, Mia toteaa napakasti.

Hankkeen puitteissa on tarkoitus luoda nettiin tontti- ja asuntopörssi, josta mahdollisten kyläläisten on helppoa ja vaivatonta etsiä itselleen asuinpaikkaa. Usein kylissä sijaitsevat tontit jäävät vähäiselle markkinoinnille ja tällainen pörssi on erinomainen väline tuomaan niitä julki.

Töysän Saurakallion vehreä asuinalue

Kylä on hyvä paikka elää

Kylissä yhteisöllisyys on vahvasti läsnä asukkaidensa arjessa. Hankkeen avulla halutaan pitää yhteisöllisyyttä yllä ja luoda uusia suhteita muihin Töysän alueen kyliin.

- Jokaisella kylällä on omat erityistarpeensa ja tämän hankkeen monimuotoisuus juontaa juurensa siitä, että jokaisella kylällä on omat erityiset kehittämistarpeensa. Sen lisäksi että jokainen kylä otetaan yksilönä huomioon, huomioidaan myös kaikki ikäluokat.

Esimerkiksi kylissä asuvien nuorten harrastusmahdollisuuksista on tehty kysely, jonka tulokset valmistuvat tammikuun tienoilla. Vastausten pohjalta suunnitellaan sitten toimenpiteitä harrastusmahdollisuuksien parantamista varten.

- Kyselyssä haluttiin tietää erityisesti mitä nuoret nyt harrastavat kylissä, minkälaiset mahdollisuudet omassa kylässä on harrastaa vai pitääkö lähteä toiseen kylään harrastusten perässä. Tärkeää on tietää myös mitä kylissä haluttaisiin harrastaa ja lähteä mahdollisuuksien mukaan sitten toteuttamaan näitä toiveita, Lahtinen sanoo.

Viihtyvyyttä vaivattomasti

Kylien kehittäminen ja ajatus näin laajan kokonaisuuden kohentamisesta on suuri urakka. Kun Töysän kylien asukkaat toivat kehittämistoiveitaan esiin Töysän kunnalle, kääntyi kunta paikallisen LEADER-ryhmän, Kuudestaan, puoleen.

- Näen että Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan on mahdollistaja. Sillä on voimakas ja hyvä ote maaseudun elinvoimaisena pitämiseen. Parasta on kuitenkin se että asiointi LEADER-ryhmän kanssa on ollut koko yhteistyömme ajan helppoa, vaivatonta ja ennen kaikkea toimivaa.

Hankkeen myötä kylien viihtyvyys lisääntyy, sillä suunnitelmissa on vielä monta asiaa. Kylien tarpeita kuunnellen on suunniteltu mm. rakennetun ympäristön ja maiseman kunnostusta, venepaikkatarpeiden kartoitusta ja kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonnan lisäämistä.

Kyläyhteisö ei pienistä horju

Voimistuvat Töysän kylät -hanke vastaa suoraan kyläläisten toiveisiin. Etenkin jo olemassa olevien ja mahdollisesti tulevien kuntaliitosten myötä kylien merkitys lisääntyy ja korostuu entisestään. Yhteisöllisyys nousee kylien voimavaraksi, eikä kyläyhteisöitä kuntaliitokset muuta suuntaan tai toiseen.

Hankkeessa pyritään vahvistamaan kyläyhteisöjen kesken tehtävää yhteistyötä. Konkreettinen väline tähän on Töysän kyläläisten itse toimittama nettilehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyy tammikuussa 2012.

- Nettilehti tulee ilmestymään muutaman kerran vuodessa ja se pitää sisällään juttuja jokaisesta Töysän kylästä. Kyläläiset ideoivat ja kirjoittavat jutut itse, minä kokoan ne yhteen, Mia kertoo.

Nettilehden tarkoitus on toimia niin viestintäkanavana ulospäin, kuin innostaa kyläläisiä mukaan kylätoimintaan. Voimistuvat Töysän kylät -hanke päättyy vuoden 2013 lopussa ja tarkoituksena on että hankkeen jälkeen niin nettilehti kuin tontti- ja asuntopörssikin jäävät elämään ja palvelemaan töysäläisiä.

Tammikuussa 2012 jaetaan ensimmäisen kerran CreaDemo -tukea. Hakuaika on nyt! Tuen tavoitteena on parantaa luovan työn tekemistä ja vahvistaa luovien alojen työllisyyttä.

Tukea myönnetään mm. kehittämään ideasta konsepti, demo tai vaikkapa prototyyppi. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK toimii CreaDemossa tuen jakajana. Määrärahat (500 000€) luovan työn edistämiseen on myöntänyt opetus- ja kulttuuriministeriö. Määrärahan tavoitteena on synnyttää luovaan osaamiseen perustuva tai sitä hyödyntävä uusi tuote, menetelmä tai palvelu.

Tuettavat hankkeet voivat olla luovien alojen tai kulttuurin eri aloilta. Hankkeita arvioitaessa painotetaan erityisesti niiden uutuusarvoa, innovatiivisuutta, taloudellista toteuttamiskelpoisuutta sekä liiketoimintapotentiaalia. Yhteen hankkeeseen myönnetään enintään 5000€.

Ensimmäisen CreaDemon hakuaika on 1.12.2011–16.1.2012. Lisätietoja antavat:
Milla Moilanen puh. 040 900 9199 ja AVEKin toimisto puh. 09 4315 2350.

Lisätietoa ja hakemukset täältä.

Etelä-Pohjanmaalla ollaan innokkaita kehittämään ja yrittämään. Tämänkin vuoden aikana moni idea, uudet ja vanhat yrittäjät, sekä innostuneet kehittäjät ovat saaneet apua ja kannukset toiminnalleen LEADER-ryhmiltä.

Vuoden 2011 aikana Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat monipuolistaneet elinympäristöämme rahoittamalla monia eri hankkeita ja myöntämällä lukuisia yritystukia. Erityisen huomioitavaa on uusien yritysten tukeminen, sillä yli puolet yritystuista on myönnetty uusille yrittäjille! Jokainen neljästä LEADER-ryhmästä, Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohjan kehittämisyhdistys, on sitonut kaikki tälle vuodelle tarkoitetut rahat. Käytännössä siis vuoden 2011 aikana Etelä-Pohjanmaahan on sijoitettu noin 4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2011 aikana kauan suunnitteilla ollut Liiverin nuorisojaosto näki vihdoin päivänvalon. Kuusiokunnissa on ollut kolme suurta koordinointihanketta, joiden avulla kuusiokuntien alueesta on tehty entistä viihtyisämpi paikka olla ja elää. Aisapari jakoi LEADER-ryhmien ja maaseudun ilosanomaa landepakun avulla ympäri maakuntaa. Vuoden aikana on ehditty viettää myös Suupohjan Kehittämisyhdistyksen 15-vuotis synttäreitä!

Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme vuoden 2011 saavutuksista. Menestyksekkään vuoden jälkeen katseet suunnataan jälleen tulevaisuuteen. Ensi vuonna LEADER-ryhmät alkavat jo valmistautua tulevaan ohjelmakauteen, joka alkaa siis vuonna 2014.

Liiverin hallituksen puheenjohtaja Sirkka Pakkalalle luovutettiin JP-Kunnallissanomien tämän vuoden Antti-patsas. Pakkala sai palkinnon aktiivisesta toiminnastaan paikallisten asioiden edistämiseksi. Hän on muun muassa Jalasjärven Keskikylän nuorisoseuran ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

Sirkka Pakkala vastaanotti Antti-patsaan onnittelukukat toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäeltä.

Patsaanluovutuksen perustelupuheissa kiinnitettiin huomiota mm. siihen, että Jalasjärven Keskikylä on vireä kylä, joka toimii aktiivisesti. Yhdistyksen puheenjohtajana Pakkala on yksi toiminnan moottoreista. Hän on itse tekemässä yhdistyksen ja sen toiminnan eteen runsaasti talkootyötä. Hän ei ole yhdistyksen puheenjohtaja vain nimellisesti, vaan hän on aktiivinen tekijä.

Monessa mukana

Keskikylän nuorisoseuran ja kyläyhdistyksen sekä Liiverin puheenjohtajuuksien lisäksi Pakkalalla on useita muitakin luottamustoimia mm. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran hallituksessa ja Suomen nuorisoseuraliiton valtuustossa. Yhteistä näille luottamustoimille on alueellinen näkökulma ja maaseudun elinvoimaisuuden puolustaminen.

- Toiminta Liiverissä on omalta osaltaan auttanut sitä, että sain Antti-patsaan, totesi Pakkala vastaanottaessaan onnittelukukkia.

Antti-patsasta jakavat paikallislehdet valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Tänä vuonna jaettiin vain paikallisia ja maakunnallisia Antti-patsaita. Jalasjärven Kunnallissanomat jakaa Antti-patsasta paikallisille kulttuurielämän ja harrastustoiminnan aktiiveille. Valtakunnallinen patsas jätettiin jakamatta vastalauseena sanomalehtien arvonlisäveron korotuksille.

HARPPI-koordinointihankkeessa investoidaan harrasteisiin. HARPPI -hankkeen avulla halutaan aktivoida ja piristää Aisaparin alueen harrastustoimintaa.

Kortesjärven Kevyenmusiikin orkesteri järjesti äitienpäiväkonsertin liikuntatalolla. Anton Sankelo (edessä vas.), Eemeli Erkiheimo, Juha-Pekka Kukkola, Roosa Mikkilä (takana vas.), Anna Peltola ja Paula Valonen harjoittelivat esitystään nuorisoseuran bändikämpällä.

Aisapari on käynnistänyt uuden koordinointihankkeen, jonka tavoitteena on harrastustoiminnan edellytysten parantaminen alueella. HARPPI -hankkeella rahoitetaan kyläyhdistysten ja muiden alueella toimivien yhdistysten investointihankkeita harrastustoiminnan aktivoimiseksi. Alahankkeet voivat olla joko kone-, laite- tai kalustehankintoja tai pienimuotoisia harrastustilojen korjauksia.

Kohderyhmänä ovat Aisapari ry:n alueen kylät ja yhdistykset, hyödynsaajia Aisaparin alueen asukkaat. Hankkeen tuloksena harrastustoiminta alueella virkistyy ja lisääntyy ja yhteisöllisyys paranee.

Hankehakemukset tulee toimittaa Aisapariin 13.1.2012 klo 15 mennessä. Hakulomakkeet ja lisätietoa kotisivulla www.aisapari.net

Teuvalaiset yritykset haluavat vahvistaa kuntaansa. Yritysten välisellä yhteistyöllä ja yrityksille suunnatuilla tapahtumilla halutaan kehittää yrityksiä ja saada kuntalaiset käyttämään oman alueensa palveluita.

Suupohjan uudet toimialaytimet -hankkeen puitteissa järjestettiin kansainvälistymiseen liittyvä ilta. Illan aikana tehtiin mm. ryhmätöitä ja kv-opiskelijat verkostoituivat teuvalaisten yrittäjien kanssa.

Teuvalla on meneillään Suupohjan uudet toimialaytimet -hanke, joka tähtää kunnan yritysten ja muiden tahojen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Helmikuun alussa alkanut hanke on saanut yrityksiltä hyvää palautetta ja hankkeen tiimoilta järjestetyt tapahtumat ovat olleen suosittuja.

- Erityisesti haluamme panostaa kansainväliseen toimintaan. Marraskuussa järjestimme kansainvälistymiseen liittyvän illan, ja sen osanotto oli todella hyvä, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Johanna Peltoniemi.

Lisää osaamista yrityksiin

Mukana illassa oli myös edustus Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluista. Illan aikana yrityksille kerrottiin oppilaitoksen suomista mahdollisuuksista.

- Esimerkiksi ulkomaalaisen opiskelijan ottaminen työharjoittelijaksi on helppo tie kansainvälistymiseen kun yritys voi hyödyntää hänen suhteita kotimaahansa. Toisaalta yritys voi tilata myös vaikkapa lopputyön joltain opiskelijalta ja parhaillaan saada koulutettua työvoimaa jäämään kotiseudulle, Peltoniemi terävöittää.

Kansainvälisyyden lisäksi teemoina on ollut hankintaosaamisen lisääminen, johon liittyvässä illassa oli yritysten lisäksi myös kunnan edustajia. Lisäksi ajankohtaista on pohtia myynnin ja markkinoinnin parantamista. Ajatuksena on saada kuntalaiset käyttämään enemmän oman kunnan palveluita kaupunkien sijaan.

Suupohjan Kehittämisyhdistys on rahoittanut Kauhajoelle rakennettavaa palloiluhallia. Valmistuttuaan halli tulee olemaan 40 x 70 metrinen ja 14 metriä korkea.

Tuomo Luomapuron käsittelyssä kipinät sinkoilevat, rälläkkä laulaa ja palloiluhalli edistyy.

Karhun Pallo rakentaa palloiluhallin Kauhajoen urheilupuistoon. Perustustyöt on jo tehty ja seuraavaksi vuorossa ovat kentän pohjatyöt. Itse halliosakin nousee vielä jouluun puolella.

- Tammikuussa tulee tekonurmi, ja jos kaikki menee hyvin, hallin pystyy ottamaan käyttöön jo silloin. Tarkkaa päivämäärää ei kuitenkaan pysty sanomaan, koska siihen vaikuttaa myös sää, kertoo Tuomo Vesala  Kauhajoen Pallosta.

Halli on ollut ajatuksissa jo yli neljän vuoden ajan. Vuosien mittaan urheiluseurassa on tehty taustatöitä ja suunniteltu rahoitusta. Vastaavanlaisia halleja on kierretty katselemassa ympäri Suomen. Näin on tutustuttu erilaisiin vaihtoehtoihin ja selvitelty minkälainen halli Kauhajoelle todella halutaan.