”Joka pualella Pohojammaata tuntuu, jotta oon kotona”

Koto-hanketta luotsaava Taina Hautamäki kertoo olleensa maaseutuhenkinen kehittäjätyyppi lapsesta asti. Nykyään Ylistaron kirkonkylässä asuva Hautamäki on ennen asettumistaan ehtinyt kiertää Pohjanmaata enemmänkin. Syntyjään hän on isokyröläinen, mutta on sen lisäksi ehtinyt asua niin Yli- kuin Alahärmässäkin.


Taina Hautamäki on monipuolinen maaseudun kehittäjä.

– Työ on kuljettanut ympäri Pohjanmaan maakuntia, mutta mihin ikinä täällä olenkaan mennyt, aina se paikka on omalta tuntunut, Hautamäki tuumaa.

Maaseudun kehittäminen on näkynyt Hautamäen työssä, sillä hän on työskennellyt muun muassa Ruralian ja Aisaparin leivissä ja nyt hän vetää Liiverin rahoittamaa perinnerakentamiseen liittyvää Koto-hanketta.

– Koto sai alkunsa jo kymmenen vuotta sitten kun olin Pohjanmaan historiallisen seuran ja Ylistaron matkailuyrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja. Näiden toimien kautta pääsin tutustumaan Sulvan Stundarsiin, joka on aivan mahtava paikka, jossa perinnerakentaminen on voimissaan. Ajattelin, että tällaista pitäisi saada Etelä-Pohjanmaallekin.

Maaseudun renessanssi

Hautamäki ei jäänyt pelkästään ihastelemaan rannikon perinnerakentamista, vaan teki Ylistaron kunnanvaltuustolle aloitteen, jossa etsittäisiin alue, jossa perinnerakentamista voitaisiin toteuttaa. Alku olikin lupaava kun sopiva suunta ja toteuttajiakin löytyi. Asiasta kiinnostuneet ihmiset, Hautamäki mukaan lukien olivat kuitenkin työelämässä kiireisiä, joten aikaa hankkeen toteuttamiselle ei silloin löytynyt.

– Nyt voi sanoa, että hankkeen laittaminen jäihin oli hyvä ratkaisu. Kymmenen vuotta sitten se olisi ollut paljon aikaansa edellä. Tuntuu, että aikaa edellä se on vähän vieläkin, Hautamäki naurahtaa.

Hanke nousi esille uudestaan vuonna 2009 kun Hautamäki työskenteli Aisaparilla. Näin sai alkunsa marraskuussa 2010 alkanut Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan -hanke, jossa on luotu suunnitelma ja rakennusohje Kitinojan perinnetonteille. Lisäksi rakentamiseen on luotu malliesimerkkejä 3D-mallinnoksen avulla.

– Nyt on ehkä meneillään tietynlainen maaseudun renessanssi kun puhutaan uusiutuvista luonnonvaroista, lähiruoasta ja kulttuuriympäristöistä. Lehdetkin kirjoittavat perinnerakentamisesta ja sisustusblogit pursuavat maalaisromantiikkaa. Aika hankkeelle on nyt paljon otollisempi kuin kymmenen vuotta sitten.


Koto-hankkeessa Kitinojan kylään on luotu 12 tonttia perinnerakentajille, jotka voivat siirtää sinne vanhoja rakennuksia muualta, tai rakentaa uusia. Uudisrakentamista varten on luotu erityinen, 48-sivuinen rakennustapaohje.

Palvelut turvattava

Puhuttaessa keskittämisestä Hautamäen puhe muuttuu intohimoiseksi ja mukana alkaa olla uhon piirteitä.

– Keskittäminen ja erityisesti sen perustelu ilmastonmuutoksella on väärää politiikkaa. Maaseudulla asumisen hiilijalanjälki on pienempi kuin kaupunkiympäristössä. Ekologinen elämäntapa ei edellytä kaupungistumista, vaan elinympäristön kehittämistä ja ympäristöä säästävien valintojen tekemistä.

– Kun kerran Koto-projektikin on päässyt finalistien joukkoon Maaseutuverkoston parhaimpien käytäntöjen kisassa, niin nythän on hyvä tuoda esiin, että toteutan sitä ekologisesti etätyönä omasta kotitoimistostani käsin. Jos etätyötä tehtäisiin saman verran kuin mitä sen tekemisestä puhutaan, vähenisi puhe myös maaseudun pitkistä etäisyyksistä.

Hautamäki muitsuttaa, että Suomi on maaseutua, ja ihmisten jotka haluavat asua Suomessa, pitää voida asua myös maalla.

Tehdään itte

Haasteeksi Hautamäki kokee, että maaseudun täytyy pystyä tarjoamaan palveluita. Niitä kuitenkin voidaan tuottaa tekemällä yhdessä ja olemalla oma-aloitteinen.

– Ihmisiltä pitää löytyä ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta etsiä uusia ratkaisuja ja aktiivisuutta toteuttaa hankkeita. Kunnan tukia ei pidä jäädä odottamaan, vaan kaikkialla maaseudulla on osoitettava sitä aktiivisuutta. Niinhän Kitinojallakin on ajateltu, ja se on yksi syistä, joiden vuoksi se valittiin tänä vuonna valtakunnan vuoden kyläksi.

Kitinoja on myös esimerkki siitä, että kuntaliitos ei välttämättä ole pahaksi. Ylistaron liityttyä Seinäjokeen kylää on kehitetty kuten ennenkin. Kylän hankkeiden rahoituksessa osallisena on nyt Seinäjoki Ylistaron sijasta.

– Tietysti maantieteelläkin on oma etunsa, koska kylä on lähempänä Seinäjoen keskustaa kuin Ylistaron. Mutta kuntaliitoksesta riippumatta siellä sanotaan, että kukaan ei tee asioita heidän puolestaan, ne pitää tehdä itte. Tätä asennetta toivon kaikkiin kyliin.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa ”Joka pualella Pohojammaata tuntuu, jotta oon kotona”

  1. Airi Linna sanoo:

    Hyvä Taina –jaksa jatkaa asia on oikea ja hyvä
    tv Airi Linna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *