“Suomalaisen Leaderin vahvuus on se, että tunnemme toinen toisemme”

Laura Jänis vieraili toukokuun puolivälissä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien hallitusten ja henkilökunnan Kevätkylvö-päivässä. Hän toi kuulijoille ministeriön terveiset sekä analysoi kuluvan ohjelmakauden käynnistymistä.

Olisin halunnut jäädä tänne pidemmäksi aikaa, Herralan huomaan, Kyrönjoen kulttuurimaisemaan. Kurkistus kentälle motivoi ja herättelee ministeriön virkamiestä. On eri asia päästä suoraan vuorovaikutukseen, kuin lukea raportteja, istua seminaareissa ja ottaa virtuaalipuheluita, pohtii maaseutuylitarkastaja Laura Jänis.

Ilmajoella keskusteluissa esille noussut Hyrrä-järjestelmän toimimattomuus sai maaseutuylitarkastajalta ymmärrystä.

Mikä on näkemyksesi eri toimijoiden vuorovaikutuksesta?

– Suomalaisen Leader-työn vahvuus on se, että koko ketjussa: ministeriössä, Maaseutuvirastossa, ELY-keskuksissa ja Leader-ryhmissä ihmiset tuntevat toisensa ja hierarkian kynnys on matala. Tulkitsen niin, että nyt ketjut ovat ohjelmakauden kangertelevan alun jähmettämät. Muuttuneiden säädösten, byrokratian ja hallinnon niukentuvien resurssien puristuksessa on päästy etääntymään ja esimerkiksi yritysrahoituksen välineet ovat jonkun mielestä kerta kaikkiaan toimimattomat. Me puolestaan kritisoimme ryhmiä siitä, että mahdollisuuksien sijaan ne keskittyvät ongelmiin ja strategian toteuttamisen sijaan kehystarkistuksen kriteereistä nillittämiseen, pohtii Laura Jänis ja korostaa, että toivoakin on näköpiirissä.

– Kritiikkiä saa ja pitää esittää, mutta toisen työtä on pyrittävä ymmärtämään ja kunnioitus täytyy säilyttää. Samaan suuntaan kuitenkin on tarkoitus soutaa, hän muistuttaa.

Miten kommentoisit Leader-toiminnan vaikuttavuutta valtakunnallisesti?

– Leader-toiminnalla vaikutetaan merkittävästi maaseudun paikallisten yhteisöjen kehitykseen. Vaikutukset näkyvät suoraan uusina työpaikkoina, yritystoimintana, uusina palveluina ja parempana infrana. Näkyvien vaikutusten lisäksi Leaderin epäsuorat vaikutukset ovat merkittävät – Leader-toiminnassa maaseudun asukkailla on valtaa ja vastuuta oman alueen kehityksestä. Sen kautta saadaan huomattavasti resursseja liikkeelle: Leader-rahoituksen lisäksi yksityistä rahaa, talkootyötä sekä osaamista ja uuden oppimista.

Mikä mielikuva jäi Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien toiminnasta?

– Päivän aikana käydyistä keskusteluista jäi mieleen eteenpäin katsova ja entistä vaikuttavampaan tekemiseen tähtäävä meininki. Etelä-Pohjanmaalla Leader-ryhmät ja hallituksen jäsenet todella pyrkivät vaikuttamaan alueen kehitykseen. Mielestäni henki oli hyvin bottom-up, kun keskusteluissa pohdittiin Leader-työn arvoja.

– Loppuun haluaisinkin heittää pienen haasteen. Etelä-Pohjanmaalta löytyisi varmasti Leader 2030 -tulevaisuustyöpajassa tarvittavia rohkeita tekijöitä sekä kriittisiä haastajia ja ratkaisujen keksijöitä. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lähteä mukaan!

Tuo oma panoksesi Leaderin 2030 -tulevaisuustyöpajaan

Leader-tulevaisuustyöpajassa 28.-30.6. kokoushotelli Gustavelundissa Tuusulassa pohditaan Leaderin roolia muuttuvassa toimintaympäristössä. Mukaan toivotaan monipuolisesti erilaisia paikallisen kehittämistoiminnan asiantuntijoita esimerkiksi yhdistyksistä, kunnista, kehittämisyhtiöistä ja tutkimuslaitoksista. Kaikille avoin haku päättyy 6.6.2016. Katso lisätietoja ja tule tekemään Leaderin tulevaisuutta!

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *