Katja saa hankkeista muistoksi Aisaparin viirit kumpaisellekin kylätalolle Mervi Niemi-Huhdanpäältä. Viirit ojennettiin kylätalo Tempauksen salissa.

Tällä hetkellä Katja on toista vuotta aktiivisesti toimivan Kankaan-Ikolan kyläseura Tempaus ry:n puheenjohtaja.

- Viihtyisässä kylässä ihmisillä on yhteistä puuhaa ja he tutustuvat toisiinsa. Viihtyisyyteen vaikuttaa myös se että kylässä asuu kaiken ikäisiä ihmisiä, sekä tietenkin kylää ympäröivä luonto, Katja kertoo.

Tapahtumat houkuttavat

Katja on ollut mukana Tempauksen toiminnassa useissa eri rooleissa ennen puheenjohtajan pestiä. Alun perin Katja lähti mukaan Tempauksen toimintaan, koska kyläseuran järjestämät tapahtumat houkuttelivat.

- Itse ammensi ajatuksia siitä mitä voisi olla tekemässä ja kehittämässä eri-ikäisille ihmisille. Usein Aisapari ja 4H ideoivat tapahtumia, joihin me täällä sitten tartumme. Jos asioihin ei tartu, mitään ei tapahdukaan. Tapahtumien järjestämiseen täytyy olla paljon omaa mielenkiintoa, Katja sanoo.

Kankaalla järjestetään muun muassa laskiaisriehoja, pääsiäiskokkoja, pyöräilykilpailuita ja jalkapalloa lapsille. Jokilakialla on järjestetty myös latotapahtuma useampana vuotena. Kyläläiset kokoontuvat latoon kuuntelemaan yhdessä musiikkiesityksiä ja tapaamaan toisiaan.

- Toukokuun lopussa järjestämme kyläläisille kevätjuhlan. Ohjelmassa on muotinäytös eri vuosikymmenien vaatteista, sekä lopuksi kyläläisten näytelmä, Katja selvittää.

Keskikankaan kylätalon komeassa tuvassa vas. Pirkko Kattelus, Mervi Niemi-Huhdanpää ja Katja Jaskari

Kylätoiminta rikastuttaa mieltä

Kylätoimintaan mukaan lähteminen tutustuttaa samalla kylällä asuvia toisiinsa. Kun naapurukset ovat tuttuja keskenään, lapset kokevat kyläympäristön tuttuna ja turvallisena asua.

Kyläseura tekee paljon hankintoja, jotka vaikuttavat kylän asumisviihtyvyyteen. Kyläseura on hankkinut LEADER-ryhmän avulla mm. uusia pöytiä ja tuoleja, sekä kotiseututalolle rakennettavan takka/leivinuunin.

- Kun Kankaasta tuli osa Kauhavaa, täältä lopetettiin sivukirjasto. Se ei oikein ollut kankaalaisten mieleen, ja tänne tehtiinkin oma kirjasto. Ensimmäiset kirjat saimme lahjoituksena, mutta myöhemmin kun rahaa on kertynyt, olemme ostaneet uusia kirjoja. Kaiken kaikkiaan omassa kirjastossamme on 6500 kirjaa, Katja valaisee. Kirjaston kanssa samassa rakennuksessa on myös kylän oma kuntosali.

Aktiivinen kyläläinen

Kun Katja muutti Kankaalle vuonna 2001, eivät kyläläiset vielä tienneet, minkälaisen tehopaketin Kangas hänestä sai. Katja on aktiivinen kyläasuja, jolla on kyky innostua aina uusista ehdotuksista.

- Jos joku ehdottaa jotain tapahtumaa, sanon että ei muuta kuin päivä pystyyn, mainosta kehiin ja se on siinä.

Lennokkeja lennokkikentällä Kokonkylässä Kauhajoella

Suupohjan alueen lasten ja nuorten asumisviihtyvyyttä on haluttu parantaa tarjoamalla heille uusia mahdollisuuksia tekemiseen tai mahdollisuus harrastaa omalla alueellaan. Nuorten ja lasten viihtyminen vaikuttaa koko perheen asumisen laatuun. Jos perheen lapset voivat harrastaa ja viihtyä kohtuullisen matkan päässä kodista, ei vanhempien tarvitse aina olla heitä kuljettamassa paikasta toiseen. Samalla oman asuinympäristön hyväksi toimiminen nostaa niin aikuisen kuin lapsenkin arvostusta omaa elinympäristöään kohtaan.

Vähän byrokratiaa, paljon iloa!

Suupohjan Kehittämisyhdistyksen REMPPA-koordinointihanke on tarjonnut kylille mahdollisuuden pieniin toimiin vähäisellä byrokratialla. Se onkin houkutellut mukaan monia hankeuntuvikkoja.

- Kysyntää tällaisiin pieniin investointeihin oli Suupohjan alueella paljon. Pieniä toimia on mahdollista toteuttaa vain koordinointihankkeen avulla, sillä normaalien investointihankkeiden kuluissa on alaraja joka ei esimerkiksi leikkikentän kunnostuksella ylity, Tuija Takamäki Suupohjan Kehittämisyhdistyksestä kertoo.

Uusien toimijoiden on ollut helppo lähteä mukaan REMPPAan, sillä hankkeisiin liittyvä paperisota on taltutettu yhdessä Tuijan kanssa. Hän on auttanut kädestä pitäen täyttämään niin hankehakemukset, raportit kuin maksatushakemuksetkin. Tuija uskoo, että se on yksi syy siihen, että REMPPAan lähti mukaan paljon hanke-ensikertalaisia.

REMPPA -koordinointihankkeella Sarvijärven uimapaikka kunnostettiin

Jatkoa toivotaan jo lisää

Ennen REMPPAn alkua Suupohjan alueen asukkailta kysyttiin, mitä tällaisen koordinointihankkeen avulla halutaan tehdä ja miten aluetta halutaan kehittää. Kyselyissä nousi erityisesti esiin tarve saada alueen kylien lapsille ja nuorille harrastuksia ja uusia tekemisen mahdollisuuksia.

Muun muassa leikkikentät, nuorisotilat ja skeittirampit ovat hankkeen myötä kunnostettu takaisin entiseen loistoonsa. Myös sählykerho on perustettu ja jääkiekkokaukalo muokattu kesälajienkin käyttöön soveltuvaksi.

- REMPPA on herättänyt paljon kiinnostusta ja tällaisia koordinointihankkeita tarvitaan ja halutaan vielä lisää. Uskon, että nyt mukana olevat yhdistykset tulevat jatkossa tekemään muitakin hankkeita oman alueensa asumisviihtyvyyden parantamiseen, Tuija toteaa.

Kitinojan kylä on touhukas yhteisö, jossa yhteisen hyvän eteen osataan hyödyntää EU:n maaseudun kehittämiseen tarkoitettua rahaa

- Kitinoja sijaitsee keskeisellä paikalla lähikuntiin nähden, joten kylän sijainti on hyvä. Meiltä on lyhyt matka joka suuntaan, alle 20 kilometriä niin Seinäjoelle, Lapualle, Ilmajoelle, Ylistaroon ja Nurmoon, Kitinojan kyläseuran puheenjohtaja Keijo Kitinoja sanoo.

Kitinojalla talkoilla on rakennettu kylän hyväksi jo ainakin 100 vuotta ja ties kuinka kauan jo ennen sitäkin. Kitinojalaiset ovat rakentaneet itselleen oman kirkon vuonna -52 ja ylläpitäneet samoihin aikoihin Kitinojalle johtavaa siltaa.

- Olemme aina olleet sen verran sivussa kunnan keskipisteestä ja palveluista, että olemme oppineet tekemään itse jos tarvitsemme jotain. Olemme saaneet jo äidinmaidossa yhdessä tekemisen ilon. Omat vanhempamme ovat toimineet näin ja meille kitinojalaisille se on normaalia elämää, Keijo toteaa.

Puuhakas kylä ja EU:n mahdollisuudet

90-luvun lopulla Ylistaron kunnalla oli projektipäällikkö Susanna Saukkonen, joka kiersi kylillä puhumassa EU:n tarjoamista tuista.

- Meillä Kitinojalla innostuttiin heti! Ensimmäisen hankkeen teimme 90-luvun lopussa, jonka avulla rakensimme Kitinojalle veneenlaskupaikan jokeen, sekä suurensimme pesäpallokentän aikuisten kokoon. Lisäksi samalla hankkeella rakensimme jääkiekkokaukalolle pukukopin ja teimme jalkapallokentänkin, Keijo kertoo.

Ensimmäistä hanketta on sittemmin seurannut monta muuta hanketta, ja niiden avulla Kitinojalle on saatu asukkaiden toivomia asioita asumisviihtyvyyden parantamiseen. Kylälle haluttiin mm. uimapaikka, joten kyläläiset kunnostivat rehevöityneen hiekkamontun kunnolliseksi uimapaikaksi, Hietasaareksi.

- Toinen hankkeemme oli liikuntasalin rakentaminen koulun yhteyteen. Rakensimme kylätalon jossa on suuri liikuntasali. Jopa Seinäjoen urheiluseurat käyttävät nykyisin treeneissään rakentamaamme liikuntasalia, Keijo sanoo.

Kitinojan oma uimapaikka Hietasaari on kunnostettu kyläläisten toimesta

Aina tapahtuu

Ajatukset hankkeista syntyvät useimmiten jonkun kyläläisen heitosta. Liikuntasalihankkeen jälkeen ryhdyttiin rakentamaan alueelle valokuituverkkoa, josta syntyi Valokaista osuuskunta. Siinä mukana oli myös kaksi naapurikylää.

Tällä hetkellä alueella on tekeillä KOTO -hanke, jossa Kitinojalle rakennetaan perinteinen pohjalaiskylä. Näiden hankkeiden lisäksi Kitinojalla tehdään aina jotain pientä asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Muun muassa liikuntareitistöjä on kohennettu asukkaiden tarpeisiin ja kylähistoriasta kootaan kirjaa.

- Meille muuttaa uusia asukkaita tänne koko ajan, viime vuonnakin rakennettiin kylälle kahdeksan uutta omakotitaloa. Asioiden kehittäminen, lyhyet etäisyydet mutta silti oma rauha maalaismaisessa ympäristössä, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne luovat sellaisen asuinympäristön jossa moni haluaa elää, Keijo päättää.

Eteläpohjalaisissa kylissä on aina vilskettä!

Etelä-Pohjanmaa esittäytyy Helsingissä Pikkuusen häjymmissä pidoissa 7.-9.6.2012. Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat myös mukana tapahtumassa tuomassa esiin maaseudun monipuolisia asumismahdollisuuksia.

Senaatintorilla esitellään Etelä-Pohjanmaan tuotteita ja palveluita, sekä kuullaan eteläpohjalaisia musiikkiesityksiä.

Ruuastaan tunnettu maakunta tuo tapahtumassa esiin myös alueen lähiruokatuotteita, sekä eteläpohjalaisia tapaksia, epaksia.

Pikkuusen häjymmissä pidoissa Etelä-Pohjanmaa on esillä Senaatintorilla, Espalla, taiodegallerioissa, elokuvateattereissa ja useissa muissakin kohteissa.

http://www.hajytpirot.fi/index

Kehittämissuunnittelija Eeva Arpala opastaa järjestöväkeä hankebyrokratiassa. Kuva Vimpelin tilaisuudesta.

Harppi on koordinointihanke, jossa rahoitetaan kyläyhdistysten ja muiden alueella toimivien yhdistysten investointihankkeita harrastustoiminnan aktivoimiseksi. Alahankkeet voivat olla joko kone-, laite- tai kalustehankintoja tai pienimuotoisia harrastustilojen korjauksia.

Kulttuuri Pikkolo -koordinointihanke koostuu alahankkeista, joissa toteutetaan pienehköjä kulttuuriin liittyviä kehittämishankkeita paikallisen perinteen tai uusien ideoiden pohjalta. Tavoitteena on paikallisen perinteen ja kulttuurin elävöittäminen, alueen elinvoimaisuuden parantaminen ja alueen näkyvyyden lisääminen.

Toteutettavat toimet on valittu

Harppiin hakemuksia tuli kaikkiaan 25 ja KulttuuriPikkoloon 13. Rahoitettavat alahankkeet on nyt valittu, ja Harpin osalta jo pidetty aloituskokouksetkin. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin Vimpelin Hiihtoseuran majalla ja toinen Kauhavalla Yrittäjäopistolla.

Aloitustilaisuuksissa käytiin läpi tärkeimmät hankkeen toteuttamiseen liittyvät käytännön toimet ja kirjanpitokuviot. Toteuttajille terotettiin myöskin tiedottamisen tärkeyttä: kannattaa tehdä tiedotteita ja kutsua lehdistöä paikalle vaikka talkoopäiviin tai muuten kuvauksellisiin tapahtumiin – ne ovat aina mielenkiintoisempia kuin jälkikäteen kirjoitetut raportit!

Rahoitetusta haetaan seuraaville hankkeille:

Harppi
• Lapuan Kamerakerho: Studiokuvauskaluston täydentäminen
• Huhmarkosken Kyläyhdistys: Harrastevälineitä huhmarkoskelaisille
• Kauhajärven koulun vanhempainyhdistys: Jääkiekkokaukalon vaihtoaitiot
• Lappajärven Ampujat: Lasten ja nuorten ammuntaharrastustoiminnan
kehittäminen
• Pelkkikankaan kyläyhdistys: Harrastusalueiden kunnostus
• Alahärmän Härmänkylän NS: Kesäteatterin valot, äänentoistolaitteet sekä
tauko/varastotilojen rakentaminen
• EL Vimpeli: Ikäihmisten aktivointi
• MLL Vimpeli: Lapsille toimintaa!
• Hoiskon koulun vanhempainyhdistys: Harppi-liikuntakerho
• SF-Caravan Järviseutu: Koivulehdon leikkikenttä
• Vimpelin palomiehet: Soutulaitteen hankinta
• Härmän Siskot: Volttimaton hankinta
• Kulttuuriyhdistys Karikko: Teatterin katsomo
• Kleemola-Varpula-Varvaan kyläyhdistys: Leikkikentän kunnostus
• Lapuan Virkiä: Alppilajivälineistö
Kulttuuri Pikkolo
• Luoman kyläyhdistys: Eteläpohjalaisten virret
• Nelimarkka-museo: Huvia Huvilasta
• Kauhavan kaupunki: Iisakki Järvenpään kotimuseon kehittämishanke
• Kulttuuriyhdistys Karikko: Karikko-klubi
• Ämyri ry: Rytmiverstas

HINKU -kylien aktivointihankkeen tavoitteena on rakentaa entistä vahvempia kyliä.

HINKU on jatkoa 2011 vuoden lopussa päättyneelle HYMY -hankkeelle. Kuudestaanalueella hankevetäjänä toimii Jaana Sippola.

- Kylähankkeen tarkoituksena on innostaa ja kannustaa kyliä kehittämään toimintaansa. Hanke pyrkii lisäämään kylien osaamista, verkostoitumista ja yhteistyötä muiden kylien kanssa, Sippola tarkentaa.

Hankkeen avulla tuodaan alueen vahvoja kyliä esille myös valtakunnallisesti. HINKU -hanke on markkinoimassa alueen kyliä muun muassa 7.-9.6.2012 Helsingin Senaatintorilla järjestettävässä maakuntajuhlassa.

Sirpa Kinnari (edessä) sai kultaisen ansiomerkin. Muita tunnustusta saaneita maaseudun kehittäjiä vasemmalta lukien Paavo Mattila, Hanna-Leena Pihlajaniemi, Hannu Suurpalo, Ari Ollikkala, Jaakko Ylikärppä, Anna-Liisa Saari, Petri Piipari, Veikko Keto ja Veli-Matti Niemelä.

Tänä vuonna ansiomerkkien saajia oli enemmän, yhteensä 12, mutta tulevaisuudessa merkkejä myönnetään vuosittain hallituksen varsinaisille jäsenille, joille tarvittavat vuodet tulevat täyteen.

Liiverin uusi puheenjohtaja Keijo Viertoma.

Lisäksi Liiverin hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi Rami Mattila Ilmajoelta ja Carita Samppala Jalasjärveltä. Varajäseneksi valittiin Minna Julmala Seinäjoelta. Muutoin hallitus jatkaa vanhalla kokoonpanolla. Omassa järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Aila Katilan Jalasjärveltä.

Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä ja heillä kaikilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Vuonna 2012 varsinaiset hallituksen jäsenet ovat Leila Nuottivaara, Rami Mattila, Erkki Välimäki, Aila Taivalmäki, Tuomo Anttila, Hannemari Niemi, Seppo Korpi, Pekka Rinta-Hoiska, Aila Katila ja Carita Samppala. Jos sinulla on paikallinen kehittämisidea, ajatuksia tulevasta ohjelmakaudesta tai yleisesti kysyttävää Liiveristä voit olla yhteydessä Liiverin toimistoon tai kehen tahansa hallituksen jäseneen.

Hallituksen tehtävät

Liiveri on itsenäinen yhdistys, jonka hallitus on muodostettu kolmikantamallin mukaan. Jäsenistä yksi kolmasosa edustaa alueen asukkaita, toinen kolmasosa yhteisöjä ja yrityksiä ja viimeinen kolmasosa alueen julkistahoa. Edustajat on valittu tasapuolisesti kaikista toimialueen kunnista ja alueilta. Myös nais-, mies- ja ikäjakaumat pyritään pitämään tasaisena. Liiverin hallitus kokoontuu kuukausittain päättämään rahoitettavista hankkeista.

Lisätietoja: puheenjohtaja Keijo Viertoma (040 547 2522) tai toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki (040 513 1824) tai www.liiveri.net

Aisaparin Into-maskotti on itseoikeutetusti myös Intoillaan-kampanjan tunnus.

Aisaparin Hinku-hanke ja Järvilakeuden kansalaisopiston Väkihäjylä-hanke yhteistyökumppaneineen toteuttavat  osallistumis- ja kuntokampanjan, jonka tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä ja aktivoida seudun asukkaita sekä huolehtimaan kunnostaan että osallistumaan tapahtumiin yli kunta- ja kylärajojen.

Kampanjan vauhdittamiseksi kerätään pisteitä ja järjestetään osallistujien kesken arvontaa kuukausittain. Koska tavoitteena on myös yhteisöllisyys, saa pisteitä myös kulttuuri- ja kylätapahtumiin yms. osallistumisesta, talkoissa hääräämisestä, tienvarsien siivouksesta ym yhteisön hyväksi tehtävästä vastikkeestomasta toiminnasta, joka tuottaa hyvää mieltä sekä itselle että muille.

Kerää kuntoilu-, yhteisöllisyys- ja ympäristöpisteitä. Samalla voi kerryttää sekä omaa pistetiliäsi että antaa suorituksesi kirjautua myös kyläsi tai muun joukkueen hyväksi. Näin kampanja toimii vaikkapa haastekilpailuna työpaikkojen, yhdistysten, kylien tai muiden konklaavien kesken

Ilmoittaudu mukaan

Sähköinen ilmoittamislomake löytyy Aisaparin kotisivulta ja Inton facebook-sivulta ja paperisia esitteitä on tarkoitus saada jakoon mahdollisimman moneen paikkaan koko Aisaparin alueella. Ellet saa lomaketta mistään käsiisi, ota yhteyttä, niin laitamme pinkan tulemaan!

Kampanja jatkuu Aisaparin kyläviikkoon eli loka-marraskuun vaihteeseen saakka. Intoillaan! Vinkkejä ja linkkejä Inton facebook-sivulle: http://www.facebook.com/IntoAisapari.

Järviseutulainen Kylä 2012 julkistettiin Vimpelissä. Rannankylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Latva-Laturi tuuletti voittajan selvittyä.

Lehtimäen Rannankylä on Järviseutulainen Kylä 2012. Päätös voittajasta oli yksimielinen ja selkeä.

- Upea tunne! Kylätoiminta on ollut aktiivista jo kauan aikaa meidän kylällä, ja nyt tulee tällainen tunnustus, riemuitsee Rannankylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Latva-Laturi.

Vahva yhteishenki näkyy muun muassa siinä, että Rannankylässä on rakennettu ja kunnostettu talkoovoimin monenalaista kohdetta kaiken ikäisten kyläläisten ja ulkopuolistenkin käyttöön. Kylä on toteuttanut erilaisia kehittämis- ja investointihankkeita. Yhdessä on saatu aikaan urheilukentän peruskorjaus, kylätilojen ja kahvilan saneeraus, venelaiturit ja veneiden laskupaikka, uimaranta, rantasauna ja matonpesupaikka.

Kilpailussa myönnettiin myös kunniamainintoja

Järviseutulainen Kylä 2012-kilpailuun osallistui yhteensä kymmenen kylää: Alajärveltä Hoisko, Luoma-aho, Paalijärvi, Menkijärvi, Lehtimäen Rannankylä, Vimpelistä Rantakylä ja Sääksjärvi, Soinista Hautakylä ja Kukonkylä sekä Lappajärveltä Itäkylä.

Voittajakylän lisäksi kilpailun raati antoi kunniamaininnan Soinin Hautakylälle ja Alajärven Luoma-aholle.

- Kilpakumppanit olivat kovia, ja mukana oli paljon aktiivisia kyliä, joten sen takia voitto tuntuu vieläkin makeammalta, Latva-Laturi iloitsee.