Kuudestaan ry:n alueella satsattiin matkailun kehittämiseen ja Soinissa innostuttiin MuoviSammosta

Kuudestaan ry:n alueelta vuodesta 2018 nousevat matkailun kehittäminen, Aktiivisuutta kyliin -teemahanke, MuoviSampo ja Puusta ruokaa -hanke:

Matkailun kehittämiseen yli 300 000 euroa

Vuoden 2018 Suomen matkailualan tulokkaiksi valitut Ähtärin pandat Lumi ja Pyry ovat todellakin saaneet vauhtia Kuudestaan ry:n alueen matkailualan yrityksiin ja toimijoihin. Panostukset kuluneen vuoden aikana ovat jatkuneet lähes edellisvuoden tahtia ja tukea on myönnetty yli 300 000 euroa tänä vuonna. Myös uusia, suoraan matkailualaan liittyviä yrityksiä tai välillisesti siihen liittyviä on syntynyt edelleen tasaisesti.

Pelkästään matkailuun liittyviä yritystukia Leader Kuudestaan on myöntänyt tämän vuoden aikana kahdeksan kappaletta. Hakijat ovat investoineet ja kehittäneet majoitustoimintaa sekä erilaisia matkailun oheistoimintapalveluita ja -tuotteita, kuten kiipeilypuistoa ja matkailun infopistettä. Investointi- ja perustamistuet ovat olleet kustannuksiltaan yhteensä lähes puoli miljoonaa euroa ja myönnetty tuen määrä 95 895 euroa. Suurimmat yritystuet alueeltamme on ohjattu hakemaan rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, missä rahoitusta on runsaammin jaettavissa.

Kehittämistukia välillisesti ja suoraan matkailuun liittyen on myönnetty kuluneen vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta tukea on haettu tasaisesti koko Kuudestaan ry:n alueen kuntiin ja kaupunkeihin. Rahoitusta on haettu erityisesti erilaisten ulkoilureitistöjen parantamiseen ja matkailupakettien sekä -palveluiden kehittämiseen. Yleishyödyllistä kehittämistukea on myönnetty viiteen matkailuun liittyvään kehittämishankkeeseen, jotka ovat kustannuksiltaan yhteensä noin 242 000 euroa ja näille tukea on myönnetty noin 220 000 euroa.

Vuoden 2018 matkailualan tulokkaiksi on valittu Ähtärin pandat Lumi ja Pyry.

Uusia hankehakijoita mukaan – rohkaisua ja apua aiemmin hakeneilta

Kuudestaan ry:llä oltiin ilahtuneita Aktiivisuutta kyliin -teemahankkeen hakuajan päätyttyä: reilun 20 hakijan joukossa oli seitsemän uutta ja innokasta hakijaa. Positiivista oli myös se, että hankehakijoita oli ympäri Kuudestaan ry:n toimialuetta. Teemahankkeessa oli mahdollista hakea rahoitusta harrastusvälineiden hankintaan ja harrastus- sekä vapaa-ajanviettopaikkojen ja reitistöjen rakentamiseen sekä kunnostukseen. Haetuista hankkeista 19 valittiin toteutukseen.

Uudet yhdistykset olivat rohkaistuneet hakemaan hanketta mm. aiemmin hakeneiden tukemana ja auttamana. Hankkeissa tehty talkootyö lisäsi yhteishenkeä ja toi myös hyvää mieltä, kun oman kädenjälki näkyi mm. kylän lasten ja nuorten viihtyvyydessä.

Ensimmäistä kertaa hanketta toteuttamassa ovat Boxing Ähtäri ry, Rantatöysän metsästysseura ry, Savolankylän maa- ja kotitalousseura ry, Soinin Eläinystävät ry, Suomenselän koskikalastajat ry, Suomenselän Pegasus ry ja Suomenselän Satanen ry.

Suomenselän Pegasus ry Töysästä hankki aurinkokaukoputken ja korjautti tähtitorninsa kupolia hankkeen rahoituksella.

MuoviSampo muuttaa muovisi rahaksi

Soinissa on käynnissä ainutlaatuinen kokeilu. Syyskuusta lähtien Yhteistalon pihamaata on koristanut mielenkiintoa herättänyt rakennus, MuoviSampo. Sammon taustalla on Maapalloliiga, Sitran järjestämä kilpailu, jossa yhdistykset kehittävät ihmisiä ympäristöystävällisiin tekoihin arjessaan kannustavia ratkaisuja. Kilpailuun on osallistunut Soinin 4H-yhdistyksen lipun alla toimiva joukkue, johon kuuluvat Soinin 4H-yhdistyksestä Saija Källi ja Suvi Osala, SeAMKista Kari Laasasenaho, Soinin kunnasta Juha Viitasaari ja Johannes Aalto sekä Kuudestaan ry:stä Jenni Savolainen. Muita kymmenen parhaan joukossa kisaavia ovat seitsemän joukkuetta pääkaupunkiseudulta, yksi Jyväskylästä ja yksi Oulusta.

Kilpailun kymmenen parhaan joukkoon yltäminen tarkoitti 10 000 euron kokeilurahaa MuoviSammolle. Kokeilurahan turvin MuoviSampo pääsi innostamaan kansaa muovin kierrättämiseen. Muovisampo on muovin palautuspaikka, jossa vastineena muovista jaetaan soinilaista Plastic Coin -nimistä paikallisvaluuttaa, joka käy maksuvälineenä paikallisessa K-market Kanelissa, kierrätyspuoti Neliapilassa sekä Soinissa järjestettävissä tapahtumissa.  Muovia kerätään noin kerran kuussa kampanjapäivillä. Vastaanotettavien pakkausten joukossa on pantillisia muovipakkauksia, jotka on panttitarroitettu paikallisessa K-market Kanelissa. Lisäksi Sammolla vastaanotetaan kilohintaista muovia, josta maksetaan euro kilolta. Kokeilussa halutaan selvittää, innostaako pieni rahallinen korvaus ihmisiä muovin kierrättämiseen ja olisiko panttijärjestelmä laajennettavissa palautuspulloista muuhunkin muovijätteeseen. Ohikulkuliikenne on 2100 asukkaan Soinissa vähäistä, joten panttipakkaukset jäävät todennäköisimmin oman kunnan alueelle, jonka vuoksi kunta on mitä mainioin pilottikohde.

MuoviSammon tärkeänä tavoitteena on lisäksi viestiä muovin kierrättämisen tärkeydestä myös Soinin rajojen ulkopuolelle.  MuoviSampo onkin näkynyt vahvasti mediassa ympäri maan ja kiinnostusta ovat osoittaneet niin paikalliset kuin kansallisetkin mediat. Yle Tiede oli seuraamassa MuoviSammon ensimmäisiä kampanjapäiviä ja Kesko teki Sammosta videon, joka on kerännyt huikeita katsojalukuja sosiaalisessa mediassa. Myös Helsingin Sanomissa MuoviSampo mainittiin esimerkkinä kannustimesta kierrätykseen.

Kilpailu päättyy ja voittaja julistetaan ystävänpäivänä 14.2. Ennen sitä on luvassa vielä ainakin Muovi-aiheinen seminaari, johon odotamme mielenkiintoisia vieraita sekä viimeiset muovinkeräyspäivät. MuoviSampo-tiimi päivittää jatkuvasti kuulumisiaan sosiaaliseen mediaan ja verkkosivusto www.muovisampo.fi kertoo lisää.

Erityisesti MuoviSampo-tiimiä on ilahduttanut lasten ja nuorten innostuminen kierrättämisestä. Kodeista on saatu viestiä, että lapset pitävät huolta muovipakkausten päätymisestä oikeaan osoitteeseen ja onpa teiden varsiltakin löytynyt innokkaita muovin kierrättäjiä. Lisäksi kokeilun nostattama yhteisöllisyys on ilahduttanut joukkuetta.

Puusta ruokaa

Kari Laasasenaho ja Risto Lauhanen
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö

Voiko puusta valmistaa ruokaa? Tämä on varmasti ensimmäinen kysymys, jonka kuulemme, kun mainitsemme hankkeemme nimen. Moni saattaa tehdä hätäisiä johtopäätöksiä: Näin teki eräs metsäalan opettaja ja tarrasi männynneulasiin hakkuuaukolla ja yritti jauhaa neulasia suussaan. Neulasista ei ole kuitenkaan vatsantäytteeksi sellaisenaan. Ei ihme, että neulaset jouduttiin lopulta sylkäisemään suusta pois. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toisin, kun neulaset prosessoidaan ensin kemiallisesti.

Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri) on ollut meneillään Puusta ruokaa –hanke, joka on koonnut yhteen luonnontuotealan toimijoita Kuudestaan ry:n alueella. Hankkeen keskiössä on edistää puun käyttöä elintarviketuotteiden raaka-aineena. Esimerkiksi syyskuussa 2018 järjestettiin Ähtärin eläinpuiston kotieläinpihalla Oksat pois! –seminaari, joka kokosi yhteen runsaasti aiheesta kiinnostuneita toimijoita. Tilaisuudessa kuultiin mm. lappajärveläisen Tiina Kujalan yritystarina kuusenkerkällä maustetun kraatteriveden kehittämisestä sekä Ruralia insitituutin Juha Rutasen katsaus alan nykytilasta ja tulevaisuuden trendeistä. Puusta ruokaa -hankkeessa on saatu selville, että potentiaalisimmat metsästä kerättävät luonnontuotteet ovat tällä hetkellä mahla, pakurikääpä ja kuusenkerkkä. Näille on kysyntää ja niistä ollaan valmiita myös maksamaan.

Kansainvälisesti luonnontuotteilla on kova kysyntä. Hankkeen kautta olimme yhteydessä mm. englannissa toimivaan suomalaiseen yrittäjään, joka on lanseeraamassa kuusenkerkkäjauhetta paikallisille markkinoille. Lisäksi Ähtärin solmimat yhteistyösopimukset Kiinan kanssa voivat johtaa paikallisten luonnontuotteiden kysynnän kovaan kasvuun. Paikallista yhteistyötä ja toimivaa keruulogistiikka tarvitaan, jotta kysyntään voidaan vastata!

Olemme todellakin miettineet myös sitä, voisiko neulasia käyttää elintarvikkeiden raaka-aineena. Eviran mukaan kuusenkerkkien kohdalla ei välttämättä tarvita raskasta uuselintarvikelupaprosessia. Jos esimerkiksi tehdään neulasille kuumavesiuutto, eli keitetään niitä, voidaan myydä uutetta ja jauhaa kuivattu kiintoaine jauheeksi. Näitä jakeita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi mausteita ja ravintolisinä. Seilab analysoikin hankkeelle parhaillaan kuusenkerkän ja talvilevossa olevien männyn ja kuusenneulasten ravintoarvojen eroja.

Kokoamme hankkeen aikana luonnontuotealan yrittäjiä mukaan mahdolliseen yritysryhmähankkeeseen. Lisäksi järjestämme matkan Viroon alkuvuodesta 2019. Matkan aikana tutustutaan paikalliseen luonnontuotealaan Virossa. Jatkohankkeesta ja Viron matkasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä sähköpostilla risto.lauhanen@seamk.fi tai kari.laasasenaho@seamk.fi.

 

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *