Mistä aineksista tulevaisuuden kylä rakentuu?

”Tulevaisuuden kylälle vie hyvä tie, tienvarsimaisema on kaunis ja hoidettu”, ”Pyörätiet oltava”, ”Kuljetuspalvelut”, ”Lääkäripalvelut lähemmäksi”, ”Lasten- ja vanhustenhoito”, ”Kylätalon ylläpitoa kaikenikäisille”, ”Kylän palvelupäiviä säännöllisesti”, ”Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia”, ”Senioritoimintaa”, ”Lapsiperheille tapahtumia”.

Tällaisia asioita kylillä asuvat tahtovat. Se selvisi keväällä Etelä-Pohjanmaalla järjestetyllä Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -seminaarikierroksella. Avoimet tilaisuudet pidettiin Ilmajoella, Kauhajoella, Kauhavalla ja Alavudella. Kaikkineen seminaarit kokosivat yli 200 osallistujaa kuuntelemaan ja keskustelemaan maakunnan sekä sen kylien tulevaisuudesta.

Seminaareissa alueiden asukkaat keskustelivat mm. soten ja digitalisaation mahdollisuuksista ja uhista.

Tilaisuuksissa alustajina olivat professori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kaisu Kumpulainen, joka on myös Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja.

Sote- ja maakuntauudistus luo mahdollisuuksia maaseudulle

Sote- ja maakuntauudistus on jo porteilla ja tuo mukanaan mahdollisuuksia maaseudulle. Vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnalle. Tätä valotettiin Vihisen alustuksessa.

– Tuottamisvastuuta voi siirtää muillekin, joten myös kylät tai esimerkiksi yhdistykset ja yritykset voivat tarjota palveluita.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä maaseudun palveluja voidaan kehittää ja myös vahvistaa paikallisuutta.

– Soten ympärille voidaan koota kylätasolla tehtäviä, esimerkiksi kylätaloilta käsin toimivia yrittäjiä, liikkuvia ja kotia lähellä sijaitsevia palveluja.

Tämä vaatii aktiivisuutta ja sitä, että pienemmät toimijat hyväksytään maakunnan palveluvalikkoon. Vihisen mukaan ei tule olemaan yhtä mallia, koska edellytyksiä ja tarpeita on erilaisia. Olennaista on kiinnittää huomiota toimiviin palvelumarkkinoihin. Vihinen rohkaisi alustuksessaan jakamaan kokemuksia alueiden kesken ja toimimaan ripeästi sekä käytännöllisesti.

– Kokeilua ja kehittämistä, mikä toimii missäkin. Heti ei tarvitse keksiä viimeistä sanaa.

Vihinen myös korosti tiedonkulun tärkeyttä kyliltä maakuntiin.

Paikalliset yhdistykset hyvinvoinnin edistäjinä

Kumpulaisen puheenvuorossa nousi esiin se, miten paikalliset yhdistykset edistävät hyvinvointia ja miten kylien luonteessa on tapahtunut muutosta.

– Aktiivisuudesta on tullut menestyksen kriteeri. Nykyään kylät ovat toiminnallisia yksikköjä: jos ei ole toimintaa, ei ole myöskään kylää. Aktiivisen kylän kriteereihin lukeutuu kehittämistoimintaa, yrittäjämäistä asennetta ja kulttuuria.

Kumpulaisen mukaan maaseutuasuminen on entistä enemmän kylien vastuulla eli edellytykset sille on rakennettava itse.  Kuntien ja yhteisötoimijoiden kanssa tarvitaan yhä enemmän kumppanuutta ja vuoropuhelua. Kumpulainen toivookin, että kyläyhdistykset pääsevät mukaan neuvottelupöytiin.

– Kylätoiminta on voimavara, jota voidaan hyödyntää lähipalvelujen kehittämisessä. Tähän on myös saatavilla hankerahoitusta.

Kumpulainen mainitsi myös, että kylätoiminnan on oltava hauskaa. Nimittäin mielekäs vapaaehtoistyö luo osaltaan yhteisöllisyyttä.

Asukkaiden puheenvuoro

Seminaareissa yleisö jaettiin ryhmiin, joissa pohdittiin ja keskusteltiin siitä, mitä toimintaa ja palveluja kylillä asuvat tahtovat, miten kylä tekee yhteistyötä, sote- ja digimahdollisuuksista ja niiden uhista sekä myös siitä, mitä tapahtuisi, jos yhdistykset katoaisivat.

Poimintoja keskusteluista asioista, joita nousi esiin:

-Hyvä tie

-Kuljetuspalvelut

-Arjen peruspalveluja: kauppa, kyläkoulu, kahvila tai kioski, posti ja pankki

-Sotepalvelut: päiväkoti, vanhustenhoito, sairaanhoitajan vastaanotto ja lääkäripalvelut lähemmäksi.

-Kylätaloista monipalvelupisteitä: kahvila, kioski, kirjasto, näyttelyjä, luentoja, leirejä, kursseja, residenssitoimintaa, kylän palvelupäiviä

-Yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä

-Digitalisaation mahdollisuudet: nopeus, helppous, tiedot helposti saatavilla

-Digitalisaation uhkat: ei ihmiskontaktia, haavoittuvuus: hyökkäykset, toimimattomat yhteydet yms.

-Soten mahdollisuudet: monipuolisemmat palvelut, kylät palvelujen tuottajina, valinnanvapaus

-Soten uhat: palvelut häviävät kylistä, vanhukset syrjäytyvät, hoitomaksujen nousu

Seminaareihin Eteläpohjalaiset Kylät ry ja Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät saivat kumppaneikseen Maaseutuverkoston, Yhteisen Etelä-Pohjanmaan, Suomen Kylät ry:n ja kolme hanketta: Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteinen keittiö ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla.

Lisätietoja löytyy kotisivulta http://www.epk.fi/ ja seminaarikierroksen raportti on luettavissa täältä: https://issuu.com/leaderaisapari/docs/tulevaisuuden_kylat_raportti

Alustajana toimineen professori Hilkka Vihisen mukaan kyläyhdistykset tarjoavat jo nyt infra-, turva-, vanhus- ja päivähoitopalveluja, koska niillä on syvä ymmärrys asiakkaiden tilanteesta.

Seminaarien toinen alustaja oli yhteiskuntatieteiden tohtori Kaisu Kumpulainen. Hän näkee, että kyläyhdistysten ja myös muiden paikallisten yhdistysten merkitys kylien elossa pitämisessä ja kehittämisessä korostuu.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *