Kylätesti kertoo millainen kyläläinen olet

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen asuisi mieluiten maalla. Maaseutu tarjoaakin monipuolisia mahdollisuuksia niin asumisen kuin työnteon näkökulmasta. Näitä vahvuuksia Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät haluavat nostaa esiin Seinäjoen Pytinki-messuilla lanseerattavan kylätestin avulla.


Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien Kylille-hankkeen vetäjät Jaana Sippola, Päivi Kultalahti, Irma Kortesuo ja Tuija Takamäki toteuttivat yhdessä datanomiksi opiskelevan Jenna Kohtalan kanssa kylätestin, jonka avulla jokainen voi testata minkälainen kylälainen on.

–  Saimme idean kylätestistä luettuamme Ylen kyselyn, jonka mukaan suomalaisen yleisin haavekoti on maaseudulla. Tämän tutkimuksen ideoimana lähdimme suunnittelemaan kylätestiä, sillä kaikkihan me asumme jollakin kylällä, Kylille-hankkeen vetäjät kertovat.

Pytingissä lanseerattava peli on luotu yhteistyössä Suupohjan Ammatti-Instituutin pelialan opiskelijan Jenna Kohtalan kanssa. Se luo pelaajalleen kylähahmon sekä kertoo millainen maaseutuympäristö sopisi messukävijälle parhaiten.

Pytinki-messut järjestetään 31.3.‒2.4. Seinäjoki Areenassa. Tervetuloa osastollemme tutustumaan tarkemmin kylätestiin!

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Valmista ruokapöytään omat suosikkisi lähiruokamenun herkuista

Leaderin lähiruokamenu hurmasi reilun satapäisen kutsuvierasyleisön, joka kokoontui marraskuun alussa Vanhaan Paukkuun Lapualle juhlimaan Leader-toiminnan 20-vuotista taivalta Etelä-Pohjanmaalla. Tarjoilujen raaka-aineet oli hankittu Leader-rahoituksella toimintaansa kehittäneiltä pientuottajilta. Osa resepteistä on nyt paljastettu, jotta voit poimia niistä omat suosikkisi joulunpyhien tarjoiluihin.


Parempaa kuin Maaseudun Tulevaisuuden satavuotisjuhlassa! Muun muassa näillä sanoilla kuvailtiin lähiruokamenun tarjoiluja. Resepteihin pääset tutustumaan klikkaamalla kuvaa.

Raaka-aineet laadun tae

Menun ideoinnista ja käytännön toteutuksesta vastasivat Sedu Lapuan kokki- ja matkailupuolen opiskelijat. Reseptejä lähdettiin ideoimaan Leader-rahoitusta saaneiden yritysten valikoimista löytyneiden tuotteiden pohjalta.

– Raaka-aineiden tuoreus ja erinomainen laatu olivat olennainen osa menun onnistumista, arvioi kokkiopiskelijoita luotsaava lehtori Maija Ylivinkka.


Katso videolta miten Lähiruokamenu syntyy. Annoksissa käytettyjä tuotteita voi hankkia suoraan tiloilta, Reko-lähiruokarenkaiden kautta tai esimerkiksi Seinäjoen Anttilan alakerran pop up -myymälästä.

Uhoojat palkittiin

Hyvän ruoan lisäksi juhlassa nautittiin monipuolisesta ohjelmasta sekä jaettiin kolme Uhooja-palkintoa. Uhoojat ovat toimineet periksiantamattomasti eteläpohjalaisen maaseudun hyväksi sekä uhonneet positiivisesti Leader-toiminnan puolesta.

Tänä 20-vuotisjuhlavuonna palkinnon saivat Mavin maaseudun kehittämisosaston johtaja Antti-Jussi Oikarinen, Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka.

Maakuntajohtaja Asko Peltola piti kiitospuheen palkittujen puolesta. Peltolalle on tuttua myös maaseudun kehittämisen ruohonjuuritaso, sillä hän on ollut aikoinaan perustamassa Aisaparia ja vaikuttanut sen hallituksessa puheenjohtajana.

Illan aikana esiteltiin myös paikallisista kirjastoista löytyvä Uhoomatta parhaat -juhlateos, kesällä Leader-toiminnan kunniaksi kuvattu Matka halki jokilavean -lyhytelokuva sekä maakunnassa ensi vuonna kiertävä Leader 20-vuotisjuhlanäyttely.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Ilman yhteistyötä pientuottajien ääni ei kuulu

Kuluttajien keskuudessa lähi- ja luomuruoka ovat kovassa nosteessa. Silti isot jyräävät neuvottelupöydissä ja hintakilpailutuksissa. Maakunnan pientuottajat uskovat, että heidän asemansa paranee vain yhteistyöllä.


– Kyllä se oli järkytys ja pettymys. Yksinoikeus syötäviin annoksiin on tämän kokoluokan tapahtumassa todella iso juttu, omassa meijerissään vuohenjuustoja ja jäätelöitä valmistava Anna-Kaisa Niemi toteaa.

Maakunnan pientuottajien tunteet nousivat pintaan, kun marraskuussa selvisi Fazerin neuvotelleen yksinoikeuden ruoka-annosten myymiseen ensi kesän Farmarissa. Valtakunnallinen suurtapahtuma, jossa liikkuu paljon potentiaalisia asiakkaita, olisi ollut mitä parhain näytön paikka pienillä markkinointibudjeteilla toimiville yrityksille.

– Meillä tuotteista vain jäätelö on sellainen, jota olisimme myyneet Farmarissa paikanpäällä syötäväksi. Suurtapahtumissa myyntipaikat ovat kuitenkin arvokkaita, ja jos kaupankäyntiä rajoitetaan, on osallistumisesta vaikeaa saada kannattavaa, Niemi arvioi.

Järjestäytymistä tarvitaan

Niemen mukaan yhteistyö olisi yksi keino, jolla pientuottajien asemaa voitaisiin parantaa. Sillä pystyttäisiin ratkaisemaan esimerkiksi logistiikkaan ja maksujärjestelmiin liittyviä ongelmia.

– Myös neuvottelupöytiin olisi hyvä saada mukaan ammattilainen, joka pitäisi pientuottajien puolta. Kun itse joutuu olemaan joka-alan asiantuntijana, niin neuvottelutaito taitaa ainakin henkilökohtaisesti olla se heikoin lenkki.

Näkemykseen yhtyy myös pitkän linjan yrittäjä Leila Nuottivaara, joka valmistaa sinappia omassa pihapiirissään Ylistarossa.

– Monet meistä ovat niin kiinni itse tekemisessä, ettei meillä ole aikaa pysyä kärryillä siitä, millaisia kilpailutuksia ja neuvotteluja on alueella käynnissä.

Nuottivaaran mielestä pienet elintarviketuottajat tarvitsisivat luottomiehen, joka valvoisi heidän etuja, koordinoisi kilpailutuksia sekä visioisi ja markkinoisi toimintaa.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että jokainen pientuottaja toimii yksin. Me kyllä tiedämme toisemme, mutta meidän tulisi tavata ja tutustua paremmin. Näin voisimme miettiä ratkaisuja ongelmiin yhdessä.

Tuottajien oma varjofarmari

Maakunnan pientuottajat ovat nostaneet esiin mahdollisuuden perustaa oman ruoka-alueen Farmarin näyttelyalueen ulkopuolelle. Sekä Nuottivaara että Niemi kannattavat ideaa:

– Tietenkin järjestelyt vaativat paljon panostusta, mutta toivottavasti se kannattaa. Onnistuessaan tapahtuma voisi olla loistava lähtölaukaus myös muulle yhteistyölle, yrittäjät pohtivat.

Leader tukee ruohonjuuritason tarpeita

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat sitoutuneet kehittämisstrategioissaan erityisesti maaseudun pienyrittäjyyden tukemiseen, tuottajien myyntimahdollisuuksien parantamiseen sekä kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen lähiruoan suhteen.

– Meidän tehtävämme on huolehtia, että ruohonjuuritason tarpeet huomioidaan alueen kehittämisessä. Jos alueen toimijat aktivoituvat, voimme Leader-rahoituksen avulla myös konkreettisesti pönkittää yhteistyötä eteenpäin, kertoo Liiverin puheenjohtaja Keijo Viertoma.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Osta ruoka suoraan tuottajalta Rekon kautta

Pedersöreläisen Thomas Snellmanin vuonna 2013 käynnistämä REKO-toiminta on otettu omaksi myös Etelä-Pohjanmaalla. Maakunnassa pyörii kahdeksan lähiruokarinkiä, joissa on mukana liki 14 000 ihmistä ja useita kymmeniä tuottajia.


Idea Rekossa on yksinkertainen: Liittymällä oman alueesi suljettuun Facebook-ryhmään, pääset ostamaan tuotteita suoraan tuottajilta ilman välikäsiä. Lähiruokarinkiin kuuluminen ei maksa mitään kummallekaan osapuolelle.

Tuotteiden hinnat ovat erittäin kilpailukykyisiä kaupan hintojen kanssa. Toisaalta valikoimista löytyy myös tuotteita, joita kauppaketjujen hyllyistä ei löydy lainkaan.

Parasta Rekossa on kuitenkin se, että yrittäjät pääsevät määrittelemään tuotteiden hinnat itse. Näin varmistetaan tuottajahintojen oikea taso.

Lähiruokarenkaan kautta tuottajat saavat tuotteistaan tukkuliikkeitä paremman hinnan ja toisaalta kuluttajat saavat hankittua laadukkaita ja tuoreita tuotteita edullisesti. Lähiruokaringit toimivat, koska kaikki voittavat. Voit liittyä oman alueesi Reko-rinkiin alla olevan listan kautta:

  1. REKO Alajärvi-Soini-Ähtäri-Vimpeli
  2. REKO Alavus-Kuortane
  3. Reko JURVA
  4. REKO Lapua
  5. REKO Seinäjoki
  6. REKO Suupohja – lähi- ja luomuruokarengas
  7. REKO Teuva
  8. REKO Järvilakeus


Katso video, jossa REKO-idean isä Thomas Snellman kertoo lähiruokarenkaan toimintaperiaatteesta.

  • Tutkimus Järvilakeuden REKO-renkaasta osoitti, että lähi- ja luomuruoalle on alueella enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tutustu opinnäytetyöhön.
Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Eteläpohjalaisen Leader-työn näyttely kiertää koko ensi vuoden

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien 20-vuotista taivalta esittelevä näyttely on tiivis matka Leader-toiminnan monipuolisuuteen. Aineisto on koottu ryhmien leikekirjoista vanhoja lehtijuttuja hyödyntämällä.

– Näin ajankuvasta saatiin kiinnostava. Samalla toiminta näyttäytyy sille luonteenomaisella tavalla, kun esiin pääsee omaa paikkakuntaa kehittävien ihmisten ja yritysten kommentit ja toimeliaisuus, Leader-ryhmien toiminnanjohtajat toteavat.

Leader-ryhmien 20-vuotisjuhlanäyttely on joulukuun ajan esillä Maaseutuviraston aulassa Seinäjoen keskustassa, os. Alvar Aallon katu 5. Näyttelyyn voi tutustua vapaasti viraston aukioloaikoina klo 8.00-16.15. Minne näyttely tämän jälkeen matkaa, se selviää seuraavista Uhoo-uutisista.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Juhlajulkaisu kokoaa yhteen eteläpohjalaisen Leaderin historian

”Onko mitään ikiaikaisempaa kuin joet ja lakeus? Niihin verrattuna 20 vuotta tuntuu lyhyeltä hetkeltä.” Näin juhlallisilla sanoilla avataan Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien tuore Uhoomatta parhaat -julkaisu.


Yli 40-sivuinen teos rakentuu virtaavan joen mukana kulkevaan aikajanaan sekä neljään Leader-toiminnan ytimessä olevaan teemaan, joita ovat Kotiseutu, Yrittäjyys, Tulevaisuus ja Kivijalka.

Julkaisu toteutettiin yhteistyössä eteläpohjalaisten Leader-ryhmien kesken. Ryhmien viestintävastaavat Päivi Kultalahti, Telle Lemetyinen, Hanna-Leena Pihlajaniemi ja Jaana Sippola kaivoivat arkistoista kasapäin hyvää aineistoa. Toimituksellisen työn tekivät tiedottajat Virpi Myllymäki ja Sonja Pitkäjärvi. Julkaisun teemojen kuvituksesta vastasi Juha Harju ja infografiikasta Linda Saukko-Rauta.

Uhoomatta parhaat -julkaisu on lähetetty kaikkiin maakunnan kirjastoihin lahjana suomalaisen Leader-toiminnan juhlavuoden kunniaksi.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Otteita Suupohjan historiikistä

Suupohjan Kehittämisyhdistys täytti 20-vuotta ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmistä. Ryhmän ensimmäinen toiminnanjohtaja Timo Vesiluoma veti yhteen yhdistyksen historian Suupohjan 20-vuotisjuhlissa.


Kun Suupohjan kehittämisyhdistystä perustettiin 20-vuotta sitten, kukaan ei varmaan pohtinut mahdollisia tulevia vuosijuhlia. Toiminnan käynnistämisessä oli täysi työ. Leader-toiminta oli koko Suomessa uutta, hieman outoakin eikä toiminnan jatkuvuudesta ollut takeita.

Suupohjan kehittämisyhdistyksen perustamisen aikoihin toipuminen 90-luvun lamasta oli vielä kesken. Suomi oli myös juuri kokenut yhden merkittävimmistä muutoksistaan sotien jälkeen, EU-jäsenyyden. Maaseutu oli murroksessa ja sen ihmiset hieman hämilläänkin.

Yksi varhaisista eurooppalaisen Leader-toiminnan seuraajista Suomessa oli Kaarlo Lepistö. Nostan hänet esille siksi, sillä hän välitti meille Suupohjaan tietoa Leaderistä jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Tämä joviaali rättisitikkamies ja maaseudun kehittäjä työskenteli 1990-luvun alussa Vaasan lääninhallituksessa.

Kun sitten vuoden 1995 kesäkuussa Timo Urpala Etelä-Pohjanmaan liitosta ja Heikki Lintala silloisesta Etelä-Pohjanmaan maaseutupiiristä soittelivat, että nyt sitä Leader-rahoitusta voisi hakea, viesti meni oitis perille.

Leader-haku järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa kesällä 1995. Haku kesti vain muutaman viikon ja umpeutui keskellä lomia – heinä-elokuun vaihteessa. Tätä pikahakua voisi kuvailla esivalmisteluksi, joka lähinnä paalutti tonttia tulevalle Suupohjan Leader-ryhmälle.

Muistan vieläkin, miten helteisenä heinäkuun viikonloppuna, tyhjässä Isojoen virastotalossa perehdyin englanninkieliseen EU:n monisteeseen Leader-toiminnasta. Seuraavan viikon alussa käsissä olikin noin 10-sivuinen hakemuspaperi.

Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että tuo hakemus oli vielä kuntalähtöinen raakile. Samaa mieltä oli myös Maa- ja metsätalousministeriö, joka havaitsi, että Leader-hakua ei kannata järjestää heinäkuussa. MMM päättikin viisaasti antaa kaikille hakijoille mahdollisuuden täydentää hakemustaan joulukuun 1995 alkuun mennessä.

Syksyn 1995 kuluessa Suupohjassa voitiin tarkentuneen tiedon pohjalta käynnistää aito, osallistava ja osallistuva suunnitteluprosessi, johon mm. järjestöt ja kylät toimittivat materiaalia.

Tämä kokous valitsi hakemusta valmistelevan työryhmän, johon tuli edustaja jokaisesta silloisesta Suupohjan seutukunnan kunnasta. Jurvasta työryhmään tulivat Sirpa Kinnari ja Jarmo Juntunen, Teuvalta Marja-Leena Saksa, Karijoelta Veli-Matti Niemelä, Isojoelta Asko Luhtala ja Kauhajoelta Risto Kuutti ja Hannu Vainionkulma. Allekirjoittanut toimi työryhmän sihteerinä ja Sirpa Kinnari puheenjohtajana.

Leader-prosessi – ei projekti – kuten silloin jo todettiin, eteni ja uusi, merkittävästi paranneltu hakemus jätettiin perustettavan yhdistyksen lukuun ajallaan joulukuussa 1995. Valtion päätöstä hakemukseen saatiin odottaa vajaan vuoden, mutta se kannatti. 2.9.1996 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti valintansa: Suomeen oli valittu 22 uutta Leader-ryhmää, joiden joukossa oli Suupohja. Tulos oli Suupohjan kannalta erinomainen. Hakemuksemme oli silloisten 5b-alueiden paras ja koko Suomen 2. paras. Suupohjan kehittämisyhdistyksen virallinen perustamiskokous saatettiin pitää Teuvan lukion auditoriossa samana syksynä hieman myöhemmin.

Yhdistyksen ensimmäinen Leader-toimisto perustettiin Isojoen kunnanviraston alakertaan vanhaan vallesmannin kansliaan. Tämä oli kuvaavaa: kun valtion palvelut vetäytyvät – tuli Leader tilalle.

Ensimmäinen sopimus Maa- ja metsätalousministeriön kanssa Leader-ohjelman toteuttamisesta allekirjoitettiin vapun alla 1997 Säätytalossa Helsingissä. Kuten vappuun kuuluu, silloin satoi räntää. Tästä huolimatta tunnelma oli korkealla.

Ensimmäinen Leader-kausi oli pioneerihenkistä uudisraivausta. Myös työskentely toimistossa muistutti yrittämistä ja päivät olivat pitkiä. Monet säännöt ja tulkinnat piti luoda sitä mukaa, kun asioita tuli eteen. Suomalainen hallinto ei ollut kohdannut moista toimintaa aiemmin. Tämä oli toisaalta helpotus, koska näin ollen ei ollut liikaa byrokratiaakaan. Ei ollut myöskään hankkeiden sähköistä käsittelyjärjestelmää. Word ja Excel olivat ainoat työkalut, joilla päästiinkin pitkälle. Maakunnan Leader-ryhmien onni oli myös se, että äsken mainittu joviaali rättisitikkamies – Kaarlo – oli siirtynyt Etelä-Pohjanmaan maaseutupiirin palvelukseen. Kaarlon periaatteena oli tulkita asioita aina toimintaryhmien ja hakijoiden eduksi. Parhaimmillaan hankkeen käsittely kesti vain reippaan viikon hakemuksen jättämisestä päätökseen.

Uskallan väittää, että Leader-toiminnalla on Suupohjassa ollut suuri merkitys. Toiminta on ollut pääsääntöisesti onnistunutta ja vaikuttavaa.

Toimintansa aikana Leader on edesauttanut Suupohjassa satojen työpaikkojen ja kymmenien yritysten perustamista. Se on myös tarjonnut kymmenille kylille mahdollisuuden kehittää elinvoimaansa ja järjestöille toteuttaa ideoitaan. Leader on myös kehittänyt alueen osaamista.

Uskon, että Leader on jättänyt toiminnassa mukana olleille ihmisille pysyvän kehittämisen muistijäljen. Leader on jättänyt Suupohjaan myös kollektiivisen muistijäljen ja luonut alueelle uudenlaisen, osallistavan tavan kehittää seutua.

Omalta osaltani voin todeta, että tasan 10 vuoden työ Leaderin parissa loi vahvan kehittämisen pohjan, joka ei unohdu. Leaderin toimintamallit bottom up-osallisuus, innovatiivisuus, kumppanuus ja verkottuminen vaikuttavat edelleen vahvasti myös nykyisessä työssäni.

20 vuotta sitten Suupohja ja Suomi olivat murrostilanteessa, johon Leader istui hyvin ja toi uusia mahdollisuuksia. Tämä päivänä olemme ehkäpä samanlaisessa mutta myös uudessa murrostilanteessa. Teknologinen kehitys, kansainvälistyminen, maakunta- ja sote-uudistus luovat paineita maaseudulle. Ne luovat toisaalta aktiivisille toimijoille myös uusia toiminnan mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.

Kehittämisyhdistys ja Leader voi olla jatkossa myös uuden, tulevaisuuden kunnan paras kaveri. Leaderin avulla voidaan kokeilla ja uudistaa alueen palveluita, elinkeinoja ja elinvoimaa.

Kaikki lähtee aina ihmisistä ja halusta kehittää. Mahdollisuuksien tarjoaminen paikallisille ihmisille uusilla keinoilla, uusilla tavoilla ja uusilla kumppaneilla on se ydin johon aikuiseksi kasvanut 20-vuotias Leader Suupohjassakin toivon mukaan jatkossakin pystyy.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät ottavat kantaa pientuottajien puolesta

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät jakavat maakunnan pientuottajien huolen tulevan kesän Farmari-maatalousnäyttelyn ruokahuollon järjestelystä, joka sulkee pois pientuottajien mahdollisuuden myydä ruoka-annoksia tapahtuman aikana.


Vuonna 2013 Leader-ryhmät olivat mukana Seinäjoen Farmarissa 900 neliön Leader-teltalla, jossa yli 40 maaseudun pienyrittäjää myivät tuotteitaan.

– Olemme sitoutuneet kehittämisstrategioissamme erityisesti maaseudun pienyrittäjyyden tukemiseen, tuottajien myyntimahdollisuuksien parantamiseen ja kuluttajien tietoisuuden edistämiseen lähiruoan suhteen. Valtakunnallinen suurtapahtuma omassa maakunnassa olisi mitä parhain näytön paikka pienillä markkinointibudjeteilla toimiville yrityksille, toteavat toiminnanjohtajat Mervi Niemi-Huhdanpää, Paula Erkkilä, Sinikka Koivumäki ja Paavo Mattila.

He uskovat, että alueen tuottajat ovat valmiita myös uusiin yhteistyökuvioihin tapahtumissa. Ekologinen valinta lähiruoan käyttämisestä parantaa tapahtumaan osallistuvien kävijäkokemusta.

– Pientuottajien ruoan kysyntä eri tapahtumissa on kokemuksemme mukaan jatkuvasti kasvussa ja joskus se voi olla myynnin lisäksi ponnahduslauta kaupan hyllylle ja myös median kautta suuren yleisön tietoisuuteen, toiminnanjohtajat toteavat.

LISÄTIETOJA:

Mervi Niemi-Huhdanpää, puh. 0500 765 871
Paula Erkkilä, puh. 040 507 6104
Sinikka Koivumäki, puh. 040 513 1824
Paavo Mattila, puh. 0400 423 401

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Sata reissaajaa osallistui Road Tripeille

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien kiertoajelut onnistuivat yli odotusten. Mielenkiintoiset vierailukohteet houkuttelivat bussimatkoille runsaasti osallistujia, ja palautteen perusteella Road Tripeistä päätettiin tehdä vuosittainen perinne syksyn Leader-viikolle.


Eri puolille maakuntaa suuntautuneilla retkillä esiteltiin 20 vuotta täyttävää Leader-toimintaa ja sen tuloksia vierailemalla tukea saaneissa yrityksissä, kylissä sekä muissa kiinnostavissa kohteissa. Yksi pysähdyspaikoista oli Ähtärin kotieläinpihan Haapa-ahon talo.

Toiminnan monipuolisuus näkyi retkiohjelmissa

Leader-ryhmien tukemien hankkeiden kirjo on laaja, eikä rahoitusta myönnetä vain harvoihin ja valittuihin teemoihin. Oleellisempaa on, että hankkeelle on aito, ruohonjuuritasolta nouseva tarve. Paikallisten ihmisten kehittämisideoita onkin toteutettu 20 vuoden aikana yli 20 000.

Toiminnan monipuolisuus heijastui myös matkakohteisiin. Kierros alkoi maanantaina Aisaparin alueelta Kauhavalta, jossa tutustuttiin muun muassa Pitkäjärven kosteikkoon, Kalmookankaan moottorirataan ja Voltin kotiseututaloon. Tiistaina kierrettiin Alavudella ja piipahdettiin Akonkosken Sahalla, Hakojärven kylässä, Ähtärin kotieläinpihassa sekä lastensuojeluyksikkö Aarrerannassa. Keskiviikkona vuorossa oli Joupin vanha tupa, Kriikun mylly sekä muut Liiverin alueen rakennusperintökohteet. Kierros päättyi torstaina Suupohjaan, jossa vierailtiin ylämaankarjaa kasvattavan Jussi Harjun maatilalla, tutustuttiin Fysioterapia Forteen ja juotiin 20-vuotiskahvit Pappilankankaan hiihtomajalla.

Kunnan paras kaveri

Leader-viikko huipentui perjantaina Hämeenlinnassa järjestettyyn 20-vuotisjuhlaan, jossa keskusteltiin Leader-toiminnan tulevaisuudesta. Paikallisen kehittämisen työkaluksi tarkoitettu Leader on istunut alusta alkaen hyvin suomalaisten käsiin, sillä vahva kylätoiminta ja yhdessä tekemisen kulttuuri ovat aina olleet osa maaseutua.

Jatkossa Leader-toiminta aiotaan jalkauttaa myös kaupunkeihin. Ihmiset haluavat vaikuttaa ja osallistua oman elinympäristönsä tapahtumiin asuinpaikasta riippumatta. Paikallisuuden trendi jatkaa nousuaan, ja Leader-toiminnan on syytä käyttäää tämä tilaisuus hyödykseen.

Toiminnan isoin mahdollisuus piilee kuitenkin kunta- ja maakuntauudistuksessa. Kun kunnan tehtävät supistuvat, nousee alueen elinvoimaisuuden edistäminen entistä merkittävämpään rooliin, mikä on juuri Leader-ryhmien ydinosaamisaluetta. Paikallisiin ihmisiin on luotu toimivat verkostot, joita kuntien kannattaa hyödyntää. Kuntalaisten osallistamisessa Leaderin vaikutus on ollut merkittävä koko Euroopan mittakaavassa.

Ministeri Tiilikainen totesi juhlapuheessaan Leaderin olevan yksi EU:n parhaiten toimivista, mutta aliarvostetuimmista osista. Itsekin toiminnassa mukana ollut ministeri palkittiin seminaarin lopuksi Leader-pinssillä.

Etkö ehtinyt osallistua Road Tripeille? Katso koosteet alta!

Tunnelmia Aisaparin Road Tripiltä:

Liiverin Road Tripiltä:

Suupohjan Road Tripiltä:

Kuudestaan Road Tripiltä:

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Osallistu Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkoston tarinapajaan 26.10.

Hankeviestinnän ei tarvitse olla tylsää! Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Leader-ryhmät kutsuvat kaikki maakunnan kehittämistyössä mukana olevat Rytmikorjaamolle iskemään tarinaa. Luvassa on asiaa ja käytännön harjoituksia, joilla luoda kiinnostavaa sisältöä viestimiin.


Tarinakätilöksi saamme Anne Kalliomäen, joka on tarinalähtöisen palvelumuotoilun edelläkävijä Suomessa. Kuva: Jonne Renvall

Tilaisuuden vetäjä Anne Kalliomäki on kouluttanut ja tuottanut tarinoita ja tarinallistamiseen liittyviä suunnitelmia yrityksille jo kahdeksan vuoden ajan. Ennen Tarinakoneen perustamista Anne on työskennellyt pitkään televisio- ja elokuvatuotannoissa.

Päivän aikana työstämme omia hankkeitamme tarinallistamisen menetelmillä pohtimalla muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Miten innostat ja sitoutat toimijoita tarinan avulla?
  • Miten saat hankkeen yleisön pauloihisi?
  • Miten muotoilet hankkeesta tarinakokemuksen ?
  • Mistä löytyy hankkeen oma koukuttava ydintarina?
  • Miten tarinaa hyödynnetään kohtaamisissa ja erilaisissa kanavissa?

Maksuton tilaisuus on tarkoitettu hanketoimijoille, projektipäälliköille, hankeviestijöille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tutustu päivän ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan maanantaihin 24.10. mennessä tästä.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti