Pienenkin investoinnin merkitys voi olla suuri

Aina vaikuttavuus ei ole kustannuksista kiinni. Viimeisen viiden vuoden aikana LEADER-ryhmät ovat tukeneet yli miljoonan euron edestä yhdistysten pieniä investointihankkeita, jotka muuten olisivat voineet jäädä kokonaan toteutumatta. Nyt ne tuottavat iloa tuhansille ihmisille ympäri Etelä-Pohjanmaata.

LEADER-ryhmät voivat tukea yhdistysten pieniä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka eivät kokonsa puolesta ole suoraan rahoitettavissa maaseuturahastosta. Hankkeet kootaan ryppäiksi teemahaun avulla.

– Tällä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat toteuttaneet yhteensä 20 koordinointihanketta eri teemoihin liittyen. Niiden ansiosta sadat pienet projektit ovat saaneet rahoitusta ympäri maakunnan, toteaa Suomen ensimmäisen koordinointihankkeen toteuttaneen Aisaparin toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää.

Pieni investointi, iso hyöty

Rahoilla on muun muassa parannettu kylätalojen energiatehokkuutta ja viihtyisyyttä, kunnostettu ja rakennettu uusia virkistys- ja liikuntapaikkoja sekä lisätty kyläläisten ja erityisesti nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.

Pienten ja käytännönläheisten hankkeiden arvoa ei aina tunnusteta. Todellisuudessa ne voivat kuitenkin olla vaikutukseltaan suuria.

– Pienellä panostukselle saadaan esimerkiksi kylätalojen varustusta tai kuntoa kohennettua niin, että monipuolinen toiminta mahdollistuu ja talon käyttöaste kasvaa, toteaa kyläasiamies Päivi Kultalahti.

– Tai ajatellaanpa vaikka kuinka moni hyötyy liikuntareitin varrelle nousseesta uudesta laavusta. Sillä, että tekemistä löytyy lähiympäristöstä, voi olla ihmisten hyvinvoinnin kannalta suuri ennaltaehkäisevä vaikutus.

Talkootyö ja yhdessä tekeminen kerryttää sosiaalista pääomaa

Kaikissa hankkeissa yksityistä rahoitusta voidaan korvata talkootyöllä.

– Pelkästään jo talkootunneista kertyy valtavasti sosiaalista pääomaa. Yhteishenki kohenee ja talkoissa syntyy uusia ideoita ja verkostoja, Kultalahti arvioi.

Viimeiset koordinointihankkeet käynnistymässä

LEADER-ryhmien toiminta jaksottuu seitsenvuotisten ohjelmakausien mukaan. Nyt kun kulunut ohjelmakausi lähestyy loppuaan, käynnistyvät myös tältä erää viimeiset koordinointihankkeet:

Kuusiokunnissa rahoitusta tarjolla harrastusvälineiden hankintaan

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistyksen alueella rahoitetaan yleiseen käyttöön tulevien harrastusvälineiden hankintaa sekä harrastustoimintaa mahdollistavien pienten rakentamisinvestointien toteuttamista. Rahoitusta voivat hakea Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Töysän, Ähtärin ja entisen Lehtimäen kunnan alueella toimivat yhdistykset. Hakemuksia otetaan vastaan 23.4.2013 saakka.

Suupohjassa haetaan ympäristöä parantavia investointeja

Suupohjassa rahoitetaan ympäristöä parantavia pienimuotoisia investointeja, kuten luonnonarvoltaan merkittävien paikkojen kunnostamista, kosteikkojen perustamista ja hoitoa, perinnebiotooppien ennallistamista sekä joenvarsien kunnostamista. Myös olemassa olevien matkailu- ja vapaa-ajan reitistöjen kehittämiseen sekä kylätalojen piha-alueiden kunnostamiseen voi hakea tukea. Rahoitusta myönnetään Kauhajoen, Teuvan, Karijoen, Isojoen sekä entisen Jurvan kunnan alueella toimiville yhdistyksille.

Liiverissä parannetaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia

Liiverissä on kevään aikana käynnistymässä koordinointihanke, joka mahdollistaan pienten investointien tukemisen Liiverin alueen (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Seinäjoki) kylä- ja muille yhdistyksille. Tehtävien investointien pitää parantaa yhteisessä käytössä olevan alueen tai rakennuksen viihtyisyyttä, houkuttelevuutta ja monipuolisuutta tai tuoda alueelle kokonaan uuden toimintamahdollisuuden. Hankkeiden valinnassa etusijalla ovat hakemukset, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia.

Aisaparissa lisätään kylätalojen viihtyvyyttä

Aisapari on tammikuun 2013 aikana koonnut yhteen oman toiminta-alueensa pienet investoinnit, joilla kehitetään kylien kokoontumistilojen viihtyvyyttä. Rahoituksen piiriin pääsi lopulta 14 hanketta. Valinta tehtiin etukäteen määriteltyjen kriteerien perusteella. Valintakriteereinä käytettiin muun muassa hankkeen vaikutusta kyläläisten yhteistoimintamahdollisuuksiin.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *