Otteita Suupohjan historiikistä

Suupohjan Kehittämisyhdistys täytti 20-vuotta ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmistä. Ryhmän ensimmäinen toiminnanjohtaja Timo Vesiluoma veti yhteen yhdistyksen historian Suupohjan 20-vuotisjuhlissa.


Kun Suupohjan kehittämisyhdistystä perustettiin 20-vuotta sitten, kukaan ei varmaan pohtinut mahdollisia tulevia vuosijuhlia. Toiminnan käynnistämisessä oli täysi työ. Leader-toiminta oli koko Suomessa uutta, hieman outoakin eikä toiminnan jatkuvuudesta ollut takeita.

Suupohjan kehittämisyhdistyksen perustamisen aikoihin toipuminen 90-luvun lamasta oli vielä kesken. Suomi oli myös juuri kokenut yhden merkittävimmistä muutoksistaan sotien jälkeen, EU-jäsenyyden. Maaseutu oli murroksessa ja sen ihmiset hieman hämilläänkin.

Yksi varhaisista eurooppalaisen Leader-toiminnan seuraajista Suomessa oli Kaarlo Lepistö. Nostan hänet esille siksi, sillä hän välitti meille Suupohjaan tietoa Leaderistä jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Tämä joviaali rättisitikkamies ja maaseudun kehittäjä työskenteli 1990-luvun alussa Vaasan lääninhallituksessa.

Kun sitten vuoden 1995 kesäkuussa Timo Urpala Etelä-Pohjanmaan liitosta ja Heikki Lintala silloisesta Etelä-Pohjanmaan maaseutupiiristä soittelivat, että nyt sitä Leader-rahoitusta voisi hakea, viesti meni oitis perille.

Leader-haku järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa kesällä 1995. Haku kesti vain muutaman viikon ja umpeutui keskellä lomia – heinä-elokuun vaihteessa. Tätä pikahakua voisi kuvailla esivalmisteluksi, joka lähinnä paalutti tonttia tulevalle Suupohjan Leader-ryhmälle.

Muistan vieläkin, miten helteisenä heinäkuun viikonloppuna, tyhjässä Isojoen virastotalossa perehdyin englanninkieliseen EU:n monisteeseen Leader-toiminnasta. Seuraavan viikon alussa käsissä olikin noin 10-sivuinen hakemuspaperi.

Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että tuo hakemus oli vielä kuntalähtöinen raakile. Samaa mieltä oli myös Maa- ja metsätalousministeriö, joka havaitsi, että Leader-hakua ei kannata järjestää heinäkuussa. MMM päättikin viisaasti antaa kaikille hakijoille mahdollisuuden täydentää hakemustaan joulukuun 1995 alkuun mennessä.

Syksyn 1995 kuluessa Suupohjassa voitiin tarkentuneen tiedon pohjalta käynnistää aito, osallistava ja osallistuva suunnitteluprosessi, johon mm. järjestöt ja kylät toimittivat materiaalia.

Tämä kokous valitsi hakemusta valmistelevan työryhmän, johon tuli edustaja jokaisesta silloisesta Suupohjan seutukunnan kunnasta. Jurvasta työryhmään tulivat Sirpa Kinnari ja Jarmo Juntunen, Teuvalta Marja-Leena Saksa, Karijoelta Veli-Matti Niemelä, Isojoelta Asko Luhtala ja Kauhajoelta Risto Kuutti ja Hannu Vainionkulma. Allekirjoittanut toimi työryhmän sihteerinä ja Sirpa Kinnari puheenjohtajana.

Leader-prosessi – ei projekti – kuten silloin jo todettiin, eteni ja uusi, merkittävästi paranneltu hakemus jätettiin perustettavan yhdistyksen lukuun ajallaan joulukuussa 1995. Valtion päätöstä hakemukseen saatiin odottaa vajaan vuoden, mutta se kannatti. 2.9.1996 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti valintansa: Suomeen oli valittu 22 uutta Leader-ryhmää, joiden joukossa oli Suupohja. Tulos oli Suupohjan kannalta erinomainen. Hakemuksemme oli silloisten 5b-alueiden paras ja koko Suomen 2. paras. Suupohjan kehittämisyhdistyksen virallinen perustamiskokous saatettiin pitää Teuvan lukion auditoriossa samana syksynä hieman myöhemmin.

Yhdistyksen ensimmäinen Leader-toimisto perustettiin Isojoen kunnanviraston alakertaan vanhaan vallesmannin kansliaan. Tämä oli kuvaavaa: kun valtion palvelut vetäytyvät – tuli Leader tilalle.

Ensimmäinen sopimus Maa- ja metsätalousministeriön kanssa Leader-ohjelman toteuttamisesta allekirjoitettiin vapun alla 1997 Säätytalossa Helsingissä. Kuten vappuun kuuluu, silloin satoi räntää. Tästä huolimatta tunnelma oli korkealla.

Ensimmäinen Leader-kausi oli pioneerihenkistä uudisraivausta. Myös työskentely toimistossa muistutti yrittämistä ja päivät olivat pitkiä. Monet säännöt ja tulkinnat piti luoda sitä mukaa, kun asioita tuli eteen. Suomalainen hallinto ei ollut kohdannut moista toimintaa aiemmin. Tämä oli toisaalta helpotus, koska näin ollen ei ollut liikaa byrokratiaakaan. Ei ollut myöskään hankkeiden sähköistä käsittelyjärjestelmää. Word ja Excel olivat ainoat työkalut, joilla päästiinkin pitkälle. Maakunnan Leader-ryhmien onni oli myös se, että äsken mainittu joviaali rättisitikkamies – Kaarlo – oli siirtynyt Etelä-Pohjanmaan maaseutupiirin palvelukseen. Kaarlon periaatteena oli tulkita asioita aina toimintaryhmien ja hakijoiden eduksi. Parhaimmillaan hankkeen käsittely kesti vain reippaan viikon hakemuksen jättämisestä päätökseen.

Uskallan väittää, että Leader-toiminnalla on Suupohjassa ollut suuri merkitys. Toiminta on ollut pääsääntöisesti onnistunutta ja vaikuttavaa.

Toimintansa aikana Leader on edesauttanut Suupohjassa satojen työpaikkojen ja kymmenien yritysten perustamista. Se on myös tarjonnut kymmenille kylille mahdollisuuden kehittää elinvoimaansa ja järjestöille toteuttaa ideoitaan. Leader on myös kehittänyt alueen osaamista.

Uskon, että Leader on jättänyt toiminnassa mukana olleille ihmisille pysyvän kehittämisen muistijäljen. Leader on jättänyt Suupohjaan myös kollektiivisen muistijäljen ja luonut alueelle uudenlaisen, osallistavan tavan kehittää seutua.

Omalta osaltani voin todeta, että tasan 10 vuoden työ Leaderin parissa loi vahvan kehittämisen pohjan, joka ei unohdu. Leaderin toimintamallit bottom up-osallisuus, innovatiivisuus, kumppanuus ja verkottuminen vaikuttavat edelleen vahvasti myös nykyisessä työssäni.

20 vuotta sitten Suupohja ja Suomi olivat murrostilanteessa, johon Leader istui hyvin ja toi uusia mahdollisuuksia. Tämä päivänä olemme ehkäpä samanlaisessa mutta myös uudessa murrostilanteessa. Teknologinen kehitys, kansainvälistyminen, maakunta- ja sote-uudistus luovat paineita maaseudulle. Ne luovat toisaalta aktiivisille toimijoille myös uusia toiminnan mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.

Kehittämisyhdistys ja Leader voi olla jatkossa myös uuden, tulevaisuuden kunnan paras kaveri. Leaderin avulla voidaan kokeilla ja uudistaa alueen palveluita, elinkeinoja ja elinvoimaa.

Kaikki lähtee aina ihmisistä ja halusta kehittää. Mahdollisuuksien tarjoaminen paikallisille ihmisille uusilla keinoilla, uusilla tavoilla ja uusilla kumppaneilla on se ydin johon aikuiseksi kasvanut 20-vuotias Leader Suupohjassakin toivon mukaan jatkossakin pystyy.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *