Tiivistä yhteistyötä

Kunnat rahoittavat LEADER-toimintaa, minkä vastineeksi paikallisten ihmisten, yrittäjien ja yhteisöjen käyttöön saadaan moninkertainen määrä EU:n ja valtion rahaa. Kunnat voivat myös itse hakea LEADER-ryhmän kautta rahoitusta omille projekteilleen. Parhaimmillaan paikallisen LEADER-ryhmän ja kunnan välille muodostuu tiivis kehittäjäkumppanuus.


Kun kunta antaa euron, LEADER-ryhmä tuo vastineeksi seitsemän euroa alueen kehittämiseen. Rahoilla tuetaaan paikallisia yrittäjiä sekä LEADER-ryhmän omalle toiminta-alueelle ankkuroituvaa konkreettista kehittämistyötä.

Tietoisuus lisääntynyt

– Meille LEADER on ensiarvoisen tärkeä rahoituskanava, koska tuet ohjautuvat suoraan maaseudulle, toteaa Soinin kunnanjohtaja Reijo Määttä.

Määtän mukaan LEADER-ryhmät ovat onnistuneet tehtävässään hyvin.

– Ihmisten tietoisuus LEADER-toiminnasta on kasvanut, ja rahoitusta osataan hyödyntää. On ollut tosi positiivista huomata, miten entistä enemmän on virinnyt kehittämisideoita, jotka ovat lähteet paikallisilta ihmisiltä itseltään. Hyvää toimintaa on syytä jatkaa!

Hyvän tuulen Soini

Myös Soinin kunta on hakenut LEADER-ryhmän kautta rahoitusta omille projekteilleen. Tällä hetkellä käynnissä on hanke, jonka tavoitteena on luoda edellytykset tuulivoimatuotannon käynnistymiselle kunnassa.

Alkusysäys hankkeelle saatiin maakuntaliiton tuulivoimaselvityksestä, jonka mukaan Soinissa on erittäin hyvät edellytykset tuulivoimatuotannolle.

– Luonnon tarjoama mahdollisuus on syytä hyödyntää. Toteutuessaan tuulivoimapuisto toisi alueelle lisää työpaikkoja ja veroeuroja. Harvaanasutulle maaseutupitäjälle tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, Määttä painottaa.

Tällä hetkellä Soinissa valmistellaan tuulivoimakaavaa kolmen hehtaarin alueelle. Esimerkiksi Pesolan alueelta löytyisi paikka sadalle myllylle, joista osa sijaitsisi Alajärven puolella.

Tukea kulttuuriin ja kansainvälistymiseen

Myös Lapualla paikallinen LEADER-ryhmä tunnetaan hyvin. Kaupunki on toteuttanut LEADER-tuella useita hankkeita ja yhteistyö Aisaparin kanssa on muutenkin tiivistä.

– Projektien avulla olemme voineet reagoida nopeasti ajankohtaisiin juttuihin, ja olla mukana aallon harjalla kehittämässä asiota, toteaa kulttuuritoimenjohtaja Esa Honkimäki.

Honkimäki arvioi, että aluekehittämisen näkökulmasta LEADER-ryhmät tekevät erittäin tärkeää työtä. LEADER myös tarjoaa tietyllä tavalla riskirahoitusta yleishyödylliseen kehittämiseen, jota ei saa mistään muualta.

– Toiminnan hyödyt on nähty. Nyt vain pitää toivoa, ettei ohjelmakausien välinen vaihe veny kovin pitkäksi. Muuten hukataan alueelle kertynyttä osaamista, jos projekteista palkkarahansa saaneet henkilöt joutuvat hakeutumaan töihin muualle.

Lapuan kaupunki on toteuttanut erityisesti kulttuuripuolelle suuntautuneita hankkeita. Usein projekteissa on ollut mukana kv-ulottuvuus. Viime huhtikuussa haettiin Irlannista vinkkejä kylien yhteistoimintaan. Blackrockissa tutustuttiin muun muassa aurinkoenergiaa hyödyntäviin roskasäiliöihin.

Elinkeinojen kehittämistyötä

Suupohjassa paikallisen LEADER-ryhmän ja kuntien välinen yhteistyö on vahvasti elinkeinopainotteista. Tämä näkyy myös kuntien omissa hankkeissa, joista yhtenä esimerkkinä on Jurvassa sijaitsevan moottoriradan Botniaringin kehittäminen.

Hankkeessa lähdettiin toteuttamaan toimenpiteitä Kurikan kaupungin teettemän masterplanin pohjalta kolmella eri rintamalla.

– Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä alueen yritysten kanssa niin Botniaringin moottoriratapuolta, ajoneuvotestipuolta kuin matkailupuoltakin, toteaa hankkeen entinen puuhamies Mika Huppunen.

Projekti päättyi keväällä, mutta Huppusen mukaan kehittäminen jatkuu.

– Vauhti on tällä hetkellä kovaa. Moottoriratayhtiö jatkaa kehittämistyötä oman strategian pohjalta, testiratayhtiö hakee radalle uutta käyttäjäkuntaa ajoneuvoteollisuuden puolelta, ja matkailuyrittäjät suunnittelevat yhdessä kaupungin kanssa aluetta markkinoivaa hanketta.

Keväällä päättyneen projektin myötä Botniaringin alue saatiin ympärivuotiseen käyttöön. Alueella toteutettiin yli kolmen miljoonan euron investoinnit ja rata-alue laajentui 20 hehtaarilla. Alueelle on syntynyt myös uutta yrittäjyyttä.

Vireyttä kirkonkyliin

Liiverin toiminta-alueeseen kuuluu Seinäjoki, mikä on tuonut kuntaliitosten myötä kehittämistyöhön omat haasteensa.

Tällä hetkellä Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus toteutta Ylistaron ja Peräseinäjoen keskustojen alueella LEADER-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää alueiden vetovoimaisuutta. Keskusten nykytilanne on hankala, koska kuntaliitosten jälkeen niiden yritystoiminta ja asukkaiden aktiivisuus ei ole virinnyt toivotulla tavalla.

Tuloksiakin on jo syntynyt. Hankkeen myötävaikutuksesta Ylistaron kirkonkylälle saatiin perustettua oma asukasyhdistys.

– Ensi töiksemme olemme jakaneet kyläläisille asukaskyselyn, toteaa yhdistyksen tuore puheenjohtaja Taina Hautamäki.

Hautamäki kertoo, että kyselyn tulosten pohjalta kirkonkylälle laaditaan oma kyläsuunnitelma, jossa tiivistyyn asukkaiden oma näkemys siitä, mitä asioita Ylistaron keskustassa tulisi kehittää.

– Kunnon suunnitelma mahdollistaa paremmin myös pitkän tähtäimen kehittämistyön. Ajatuksenamme on, että tulevalla ohjelmakaudella asukasyhdistyksemme on se taho, joka pistää asioita toimeen ja tarvittaessa hyödyntää asioiden eteenpäin viemiseen myös hankerahoitusta, Hautamäki visioi.

Uusi asukasyhdistys haluaa pitää Ylistaron kirkonkylän elävänä. Kuvassa yhdistysaktiivit Esa Perttu, Raakel Maijala ja Taina Hautamäki. Kuva on julkaistu Pohjankyrössä 19.8.2013.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *