Uhoo-blogi: Tahdon tilastohäiriköksi!

Helmikuun alussa julkaistiin Suomen seutukuntien elinvoimaindeksi. Sen mukaan seinäjokisilla ja vaasalaasilla menöö hyvin. Rannikko Suupohja ja kyröölääset pesaavat mukana. Muu Suupohja sekä Kuusiokunnat ovat ongelmis. Järviseudulla on aiva kauhiaa ja härmälääset on villin luontonsa tähäre liitetty säysiämpihin seinäjokisiin?


Teuvalaislähtöinen Heli Talvitie työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä kulttuurisihteerinä ja toimii maaseutupolitiikan elämänlaatuverkoston erityisasiantuntijana. Vaikka vakituisen asuinpaikan osoite on pääkaupunkiseudulla, elämänpiiri ulottuu edelleen myös Etelä-Pohjanmaalle.

Olen useamman vuoden ajan saanut ottaa työn puolesta etäisyyttä Etelä-Pohjanmaan asioihin. Pienemmät seutukunnat määrittyvät harmittavan usein yllä olevien kaltaisten tilastojen kautta. Tilastot ovat hyviä, mutta eivät yksinään kerro, mitä alueiden kehittämisessä tulisi tehdä.

Se että olen saanut eväitä työhöni paikallisen kehittämisen parissa, antaa ymmärrystä lukea tilastotietoja ”oikein”.  Tieto suhteutuu muuhun tietämykseen maakunnasta ja mieleen palautuu kymmenen vuoden takaiset statistiikat. Siten kaikki ei olekaan vain yhden tilastollisen keskiarvon väristä.

Eteläpohjalaiset osaavat kehittää aluettaan. Maakunnassa tunnetaan oman alueen ongelmat, ja niihin etsitään ratkaisuja omalla toiminnalla ja verkostojen kautta, niin isommissa kuin pienemmissäkin strategisissa papereissa.  Ratkaisut maaseudun palvelujen saatavuuteen eivät ole kunnan budjetissa, vaan toimijoiden yhteistyössä ja uusissa toimintamalleissa. Elinkeinoissa pyritään monipuolisuuteen, eikä vain seurata bioenergiahypetystä. Ihmisten osaamispääomaan panostetaan, vaikka omaa asiaan vihkiytynyttä oppilaitosta ei välttämättä ole lähellä. Verkostot rakennetaan heti globaaleiksi. Alueen kehittämispanostukset ja erityisesti Leader-toiminta antavat mahdollisuuden tehdä tilastoihin poikkeaman – olla seutuna elinvoimainen ja uudistuva.

Ja kyllä, kyllähän se myös joskus näyttää jäykältä ja reviiritappelulta.  Kaikki eivät pysy uudistusten, muutosten ja uusien ideoiden tahdissa. Jos pienempi hallintokoneisto on joskus hidas kääntämään kurssiaan, kuvitelkaa mitä se on valtiokoneistossa! Joskus vikkelää kehittäjähenkistä persoonaa ahdistaa, kun mitään ei tapahdu. Ja sitten tulee uutinen, että  ahdistukseni aiheuttava asia onkin jo paikallisesti ratkaistu!

Ei siis teherä hätääsiä johtopäätöksiä yhyren väritetyn kartan perusteella. Se ei kerro kaikkea. Seuraavahan tilastohon pitää saara trossaamisinreksi tai joku sinnikkyys katekoria. Epäälen, ettei näitä sinne koskaan saara, mutta ittensä kehumista ja asiooren kehittämistä ei silti kannata lopettaa.  Johonaki vaihees teemmä selevän poikkiaman tilastoohin!

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Uhoo-blogi: Tahdon tilastohäiriköksi!

  1. Asko Peltola sanoo:

    Napakkaa uhoamista Heliltä, kiitos!
    Muistakaamme Lauri Viidan kiteytys: “Tilasto on entinen saavutus entisin edellytyksin.” Kuten elämä on meistä itse kullekin näyttänyt, eteenpäin ei koskaan mennä täysin entisten kehityskulkujen viitoittamien trendien mukaan.
    Siispä: leuka ylös, Etelä-Pohojammaa!

  2. Tuija Pitkäkoski sanoo:

    Kiitos Heli tästä nostatuksesta! Täyttä asiaa joka sana. Tilastot laahaavat jäljessä ja kertovat aina vain osan totuudesta, siksi niiden lukemisessa pitää käyttää paljon kriittisyyttä. Asko Peltola kiteytti yllä asian hyvin. Meillä on mielestäni noin kuin kuvaat: “asioihin etsitään aktiivisesti ratkaisuja oman toiminnan ja verkostojen kautta.” Pidetään siitä kiinni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *