Puolalaisvierailu poiki esiselvityshankkeen

Suupohjan ammatti-instituutti kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia Puolaan esiselvityshankkeella. Juuri päätöksen saanut hanke koettaa rakentaa siltoja puolalaisen Dolina Raby -Leader-ryhmän ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toimialueiden välille.


Riitta Uusi-Kokko rakentaa siltoja Suomen ja Puolan välille.

Suupohjan puolelta hankkeessa ovat mukana ainakin maatalousoppilaitos ja ammattioppilaitoksen matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat. Yhteistyölle on kiinnostusta niin opettajien kuin opiskelijoidenkin keskuudessa.

– Tällä hetkellä Puolassa on paljon alkutuotantoa. Tilakoot ovat kuitenkin pieniä, eikä jatkojalostusta ole juuri lainkaan. Suupohjassa taas tilat ovat suuria ja sekä jatkojalostus että tuotekehittely ovat suuressa roolissa. Tätä oppia puolalaiset haluavat saada meiltä, kertoo hankkeen kirjoittanut aikuiskoulutusjohtaja Riitta Uusi-Kokko Suupohjan ammatti-instituutista.

Hankkeelle on valittu projektipäälliköksi Anne Malinen. Hänen ensimmäisiä tehtäviä ovat yhteistyökumppanien haaliminen Suupohjan alueelta ja Puolan matkan järjestäminen. Matkan aikana on tarkoitus kartoittaa, mitä suomalaiset voisivat oppia Puolasta.

– Ehkä siellä voisi viljellä jotain ja hoitaa jatkojalostuksen täällä. Sieltä voi myös löytyä jokin uusi lajike, mitä voisi viljellä myös täällä. Tai sitten opettajat voivat löytää Puolasta uusia opetusmetodeja, Uusi-Kokko miettii mahdollisuuksia.

Vieras Puolasta

Esiselvityshanke lähti liikkeelle Dolina Rabyn edustajan vierailusta Suupohjassa. Krzysztof Kwatera kävi syksyllä 2011 tutustumassa Leader-toimintaan Suupohjassa ja otti yhteistyömahdollisuuden puheeksi.

– Olin samassa pöydässä kuin Krzysztof ja ajattelin, että hyvä ajatus, mutta joku muu varmaan hoitaa sen. Aikaa kului puolisen vuotta ja sitten Paavo Mattila kehittämisyhdistykseltä soitti ja kysyi kiinnostustani tähän. Lähdin sitten kirjoittamaan esiselvityshanketta, Uusi-Kokko muistelee.

Jatkojalostamisen ja tuotekehittelyn lisäksi puolalaisia kiinnostaa suomalainen naisjärjestötoiminta. Sellaiset naisjärjestöt kuin Martat ja Maatalousnaiset ovat puolalaisille täysin vieraita.

Varasuunnitelma Virossa

Puola on otollinen maaperä esiselvityshankkeelle myös siksi, että maan uskotaan olevan tulevaisuudessa Euroopan vilja-aitta. Näin mahdollisen jatkohankkeen hyöty olisi suuri.

– Jatkohankkeen toteutuessa hyötyjiä olisivat ainakin molempien maiden oppilaitokset ja puolalaiset ruoan jatkojalostajat, jotka saisivat oppia tuotekehittelystä ja lähiruoka-ajattelusta.

Mikäli yhteistyökumppaneita ei Puolasta löydy, kakkosvaihtoehto on etsiä kumppaneita samalla periaatteella läntisestä Virosta MTÜ-Lääne-Harju Koosstöökogu -Leader-ryhmän alueelta.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *